Sotilasoikeudenkäyntilaki (326 / 1983, muutoksineen)

Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä noudattaen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään. Sotaoikeuksista säädetään 6 luvussa.

Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsitteleviä alioikeuksia ovat Helsingin, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet. Muutoksenhakutuomioistuimena niiden päätöksistä on Helsingin hovioikeus.

Mitä tässä laissa on säädetty sotilasoikeudenkäyntiasioista, koskee myös kurinpitorangaistuksista tehtyjen valitusten käsittelyä.

Sotilasoikeudenkäyntiasioita ovat sotilasrikoksia koskevat asiat.

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään myös syyte sotilasta vastaan teosta, josta säädetään rangaistus rikoslain (39/1889) 21 luvun 1–3 tai 5–14 §:ssä, 25 luvun 7 tai 8 §:ssä, 28, 31–33 tai 35 luvussa, 36 luvun 1–3 §:ssä, 37 luvun 8–10 §:ssä, 38 luvun 1–7, 7 a, 7 b, 8, 8 a tai 9 a §:ssä taikka 40 luvun 1–3 tai 5 §:ssä. Edellytyksenä on, että teko on kohdistunut puolustusvoimiin tai toiseen sotilaaseen. Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsitellään niin ikään syyte teosta, josta säädetään rangaistus asevelvollisuuslain (1438/2007) 118 §:ssä . (10.4.2015/371)

Sota-aikana käsitellään sotilasoikeudenkäyntiasiana lisäksi syyte 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta teosta rikoslain 45 luvun 28 §:n 2 tai 3 momentissa mainittua henkilöä vastaan, jos teko on kohdistunut toiseen sotilasrangaistussäännösten alaiseen henkilöön, puolustusvoimiin tai sanotuissa momenteissa tarkoitettuun laitokseen. (16.6.2000/560)

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään puolustusvoimista, koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitettua kriisinhallintaorganisaatiota. (31.3.2006/215)

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun käräjäoikeuden käsitellessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä. Puheenjohtajana toimii laamanni tai käräjätuomari niin kuin käräjäoikeuden työjärjestyksessä määrätään. Asia käsitellään tässä kokoonpanossa myös oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä. Kurinpitovalitusasioita käsitellessään tuomioistuin on päätösvaltainen myös, kun siinä on yksin puheenjohtaja. (31.3.2006/249)

Hovioikeuden käsitellessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa jaostoon kuuluu sen säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä. Sotilasjäsenet eivät kuitenkaan osallistu sen ratkaisemiseen, myönnetäänkö asianosaiselle jatkokäsittelylupa. (10.4.2015/387)

Korkeimmassa oikeudessa on sotilasoikeudenkäyntiasiaa käsiteltäessä säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä, ei kuitenkaan silloin, kun asia käsitellään jaostossa, jossa on vähemmän kuin viisi jäsentä. (3.3.1995/269)

Sotilasjäsenten tehtävään määräämisestä ja kelpoisuudesta säädetään 3 luvussa.

Syyttäjinä sotilasoikeudenkäyntiasioissa toimivat valtakunnansyyttäjän näihin tehtäviin määräämät aluesyyttäjät ja erikoissyyttäjät. Syyttäjistä niissä sotilasoikeudenkäyntiasioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, säädetään erikseen. (11.1.2019/38)

2 momentti on kumottu L:lla 15.12.2000/1115 .

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta syyttäjän on nostettava syyte, vaikka asianomistaja ei olisikaan esittänyt syyttämispyyntöä. Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta syyttäjä ei myöskään saa jättää syytettä nostamatta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 7 §:ssä säädetyillä perusteilla. (11.7.1997/695)

Sotilasoikeudenkäyntiasia käsitellään sen joukko-osaston sijoituspaikkakuntaa lähinnä olevassa 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa yleisessä alioikeudessa, jossa vastaaja palvelee taikka jossa hän on viimeksi palvellut tai ollut velvollinen palvelemaan.

Sotilasoikeudenkäyntiasian saa käsitellä myös se 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleinen alioikeus, joka on lähinnä rikoksen tekopaikkakuntaa taikka vastaajan asuin- tai oleskelupaikkakuntaa, jos tämä esitettävään selvitykseen ja kustannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden katsotaan soveliaaksi.

Jos vastaaja on syytteessä useista sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, ne saa tutkia se 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu yleinen alioikeus, joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin rikosta koskevan syytteen.

Sotilasoikeudenkäyntiasian käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus, milloin vastaajana on joukko-osaston komentaja tai vähintään majurin arvoinen upseeri taikka vähintään majurin virkaa vastaavassa muussa sotilasvirassa palveleva henkilö.

Syyte sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen osallisia sotilaita tai muita rikoslain 45 luvun alaisia henkilöitä vastaan saadaan tutkia siinä 5 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa, jonka tuomiovallan alainen joku heistä on. Milloin asia on ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa syyttää myös muita osallisia.

Jos joku rikokseen osallisista on hovioikeuden tuomittava ja samalla vaaditaan rangaistusta muulle rikokseen osalliselle, tutkii hovioikeus asian kaikkien osallisten kohdalta.

Mitä edellä on säädetty, sovelletaan myös, jos kahta tai useampaa syytetään sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, jotka ovat sellaisessa yhteydessä keskenään, että niiden käsitteleminen yhdessä on asian laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia tarkoituksenmukaista.

Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua rikosta koskeva syyte tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 4 luvun mukaan toimivaltainen käsittelemään jälkimmäistä muuta rikosta koskevan syytteen, jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmukaista. Jos muu kuin sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävä rikos on tehty samalla teolla sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävän rikoksen kanssa ja rikos on sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen nähden vähäinen ja jos rikoksia koskevien syytteiden käsitteleminen yhdessä on tarkoituksenmukaista, voidaan myös muuta kuin sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävää rikosta koskeva syyte tutkia tämän lain mukaisessa järjestyksessä.

Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta 2 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaikkien kohdalta siinä tuomioistuimessa, joka on oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 luvun mukaan jonkun osallisen osalta toimivaltainen.

Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy tämän pykälän mukaan, käsittelee asian säännönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimivaltaa määrättäessä ei sovelleta, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 luvun 11 §:ssä säädetään.

Milloin sotilasoikeudenkäyntiasia on pantu vireille tuomioistuimessa, joka ei ole toimivaltainen, tuomioistuin saa viran puolesta siirtää asian toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Siirtämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.

Mitä tässä luvussa on säädetty syytteestä, koskee myös muita rikokseen perustuvia julkisoikeudellisia vaatimuksia.

Alioikeuden sotilasjäsenistä toisen tulee olla upseeri ja toisen opistoupseeri, aliupseeri tai sotilasammattihenkilö taikka miehistöön kuuluva sotilas. (14.11.1997/993)

Hovioikeuden sotilasjäsenen tulee olla vähintään majurin arvoinen upseeri.

Korkeimman oikeuden sotilasjäsenen tulee olla vähintään everstin arvoinen upseeri.

Alioikeuden sotilasjäsenet ja heidän varajäsenensä tulee määrätä siten, että heidän keskuudessaan on riittävästi sekä suomen kielen taitoisia sotilasjäseniä että ruotsin kielen taitoisia sotilasjäseniä.

Korkeimman oikeuden ja hovioikeuden sotilasjäsenellä on kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Alioikeuden sotilasjäsenet ja heille riittävän monta varajäsentä määrää hovioikeus maavoimien komentajan esityksestä.

Hovioikeuden sotilasjäsenet ja heille varajäsenet määrää korkein oikeus puolustusministeriön ehdottamista henkilöistä.

Korkeimman oikeuden sotilasjäsenet ja heille varajäsenet määrää tasavallan presidentti.

Sotilasjäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Heidät nimitetään enintään siihen saakka, kun he täyttävät tuomarille säädetyn eroamisiän.

Mitä tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvussa säädetään asiantuntijajäsenen asemasta ja oikeudesta pysyä tehtävässään, sovelletaan myös sotilasjäseneen.

Sotilasjäseneksi esitettävän on ennen tehtävään määräämistä sekä tehtävän kestäessä annettava tuomioistuinlain 11 luvun 12 §:ssä tarkoitettu sidonnaisuusilmoitus noudattaen, mitä sanotussa pykälässä säädetään.

Sotilasjäsenen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä annettava tuomarinvakuutus. Tuomarinvakuutuksen antamisesta säädetään tuomioistuinlain 1 luvun 7 §:ssä.

Sotilasjäsenellä on oikeus saada palkkiota noudattaen, mitä tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä säädetään tuomioistuimen asiantuntijajäsenen palkkiosta.

Ilmoitus rikoksesta, joka on käsiteltävä sotilasoikeudenkäyntiasiana, tehdään 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun joukko-osaston komentajalle taikka poliisille tai asianomaiselle syyttäjälle.

Muulle kuin 1 momentissa mainitulle esimiehelle sekä poliisille tai syyttäjälle tehty ilmoitus on toimitettava sanotussa momentissa tarkoitetulle komentajalle, jollei ilmoituksen vastaanottaja voi itse ratkaista asiaa taikka ilmoitus ole selvästi aiheeton.

Esitutkinnasta ja pakkokeinoista säädetään erikseen. (29.12.1988/1260)

Jos sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävää rikosasiaa ei käsitellä kurinpitomenettelyssä, 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun joukko-osaston komentajan on esitutkinnan päätyttyä ratkaistava, toimitetaanko esitutkinta-aineisto syyttäjälle syyteharkintaa varten, jollei sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain (89/2025) 91 §:stä tai rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 31 §:n 4 momentista muuta johdu. (14.3.2025/94)

Jollei sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävää rikosasiaa käsitellä kurinpitomenettelyssä, 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun joukko-osaston komentajan on esitutkinnan päätyttyä ratkaistava, toimitetaanko esitutkinta-aineisto syyttäjälle syyteharkintaa varten. (15.12.2000/1115)

Komentaja saa jättää toimittamatta aineiston syyttäjälle, jos esitutkinnassa on käynyt selville, ettei ketään voida panna syytteeseen taikka jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta vähäisenä. (29.12.1988/1260)

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään komentajasta, koskee myös tämän esimiestä, jonka tehtävänä on valvoa komentajan kurinpitovallan käyttöä. Jos asia koskee 6 §:ssä tarkoitettua Puolustusvoimissa palvelevaa sotilasta, ratkaisun tekee Pääesikunta, jollei sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetun lain 91 §:stä tai rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 31 §:n 4 momentista muuta johdu. (14.3.2025/94)

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty komentajasta, koskee myös tämän esimiestä, jonka tehtävänä on valvoa komentajan kurinpitovallan käyttöä. Milloin asia koskee 6 §:ssä tarkoitettua puolustusvoimissa palvelevaa sotilasta, ratkaisun tekee pääesikunta.

Syyttäjän on suoritettava syyteharkinta ja muut toimenpiteet sotilasoikeudenkäyntiasioissa kiireellisinä. (15.12.2000/1115)

Sotilasoikeudenkäyntiasiaa ei saa käsitellä sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain (754/2010) mukaisessa menettelyssä. (27.8.2010/766)

Sotilasoikeudenkäyntiasiat on tuomioistuimessa käsiteltävä kiireellisinä. (15.12.2000/1115)

Alioikeuden on otettava asia käsiteltäväksi kolmenkymmenen päivän kuluessa syyttäjän ilmoituksen saapumisesta. Kurinpitovalitus on kuitenkin otettava käsiteltäväksi seitsemän päivän kuluessa sen vireilletulosta. (27.4.1990/375)

Alioikeuden istunto sotilasoikeudenkäyntiasian käsittelyä varten voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin oikeuden istuntoa varten on säädetty.

Sotilasoikeudenkäyntiasiaa alioikeudessa ratkaistaessa puheenjohtajan tulee selostaa jäsenille tapaukseen soveltuvat lainkohdat ja lausua ensin mielipiteensä. Äänestettäessä on muuten soveltuvin kohdin noudatettava, mitä äänestämisestä monijäsenisessä tuomioistuimessa on säädetty. Vastaajaa ei kuitenkaan saa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä eikä ankarampaan rangaistukseen kuin puheenjohtaja kannattaa. Päätöstä julistettaessa on eriävät mielipiteet ilmoitettava.

Tyytymättömyys alioikeuden päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa saadaan ilmoittaa sekä ilmoitus peruuttaa säädetyn määräajan kuluessa sen perusyksikön päälliköltä tai sen joukko-osaston komentajalta, jossa tyytymättömyyden ilmoittaja on.

Päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisten valvonnan alaisena oleva saa tehdä tyytymättömyyden ilmoituksensa ja peruuttaa sen säädetyssä määräajassa päävartion tai vastaavan päällikölle.

Sotilasviranomaisten on vastaanottamastaan tyytymättömyyden ilmoituksesta ja sen peruuttamisesta ilmoitettava heti alioikeudelle ja pyydettäessä annettava siitä todistus asianosaiselle.

Muutoksenhakemuksen tämän lain mukaan annettuun päätökseen, vastauksen muutoksenhakemukseen sekä muun hovioikeudelle tai korkeimmalle oikeudelle sotaoikeuden käyntiasiassa osoitetun kirjoituksen saa antaa säädetyn määräajan kuluessa myös 18 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle päällikölle tai komentajalle.

Vastaanottajan on viivytyksettä toimitettava asiakirjat tuomioistuimelle sekä pyydettäessä annettava todistus muutoksenhakukirjojen vastaanottamisesta.

Edellä 11 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Sotatilaan julistetulle alueelle voidaan asettaa sotaoikeus käsittelemään yleisen alioikeuden sijasta rikosasiat, jos se oikeudenkäytön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi on välttämätöntä.

Sotaoikeuden asettamisesta ja lakkauttamisesta sekä sen toimipiiristä säädetään asetuksella. Samalla on säädettävä, minkä hovioikeuden alainen sotaoikeus on.

Tässä pykälässä tarkoitetun asetuksen antamisesta on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Hänen on saatettava ilmoitus eduskunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Asetus on kumottava, jos eduskunta niin päättää. Asetusta ei saa panna täytäntöön ennen kuin eduskunta on päättänyt, ettei sitä ole kumottava.

Sotaoikeuteen kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä.

Toisen jäsenen tulee olla upseeri ja toisen opistoupseeri, aliupseeri tai sotilasammattihenkilö taikka miehistöön kuuluva sotilas.

Sotaoikeuden puheenjohtajan nimittää korkein oikeus oikeusministeriön esityksestä. Sotaoikeuden puheenjohtajasta on voimassa, mitä kihlakunnantuomarista on säädetty.

Sotaoikeuden jäsenet sekä heille riittävän monta varajäsentä määrää hovioikeus pääesikunnan esityksestä. Pääesikunnan sijasta voi esityksen tehdä yhtymän tai muun puolustusvoimien osan komentaja, jolle pääesikunta on tämän tehtävän uskonut.

Sotaoikeuden puheenjohtaja saa jäsenen ja varajäsenen ollessa estynyt hoitamasta tehtäväänsä kutsua sotaoikeuteen jäseneksi muun tehtävään kelpoisen sotilaan, jos sotaoikeus ei muuten ole päätösvaltainen.

Sotaoikeuden syyttäjän ja hänen varamiehensä määrää pääesikunta. Sotaoikeuden syyttäjä on valtakunnansyyttäjän välittömän määräysvallan alainen. (13.5.2011/446)

Milloin 1 momentissa tarkoitettua määräystä ei ole annettu taikka syyttäjä ja hänen varamiehensä ovat estyneitä hoitamasta tehtäväänsä, saa syyttäjän kiireellisessä tapauksessa määrätä asianomaisen yhtymän tai muun puolustusvoimien osan komentaja.

Virkarikoksesta syytetään sotaoikeuden puheenjohtajaa ja jäsentä hovioikeudessa.

Sotaoikeudessa käsitellään sotilasoikeudenkäyntiasiat sekä lisäksi syyte rikoksesta, jonka on sen toimipiirissä tehnyt sotilas tai muu rikoslain 45 luvussa tarkoitettu henkilö. Jos rikoksentekijä ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen, sotaoikeus ei kuitenkaan saa käsitellä syytettä muusta kuin sotilasrikoksesta.

Jos rikos on tehty sellaisella alueella, jossa yleisten tuomioistuinten toiminta on lakannut, saa sotaoikeudessa syyttää muutakin kuin 1 momentissa tarkoitettua henkilöä.

Erikseen ajettava rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta koskeva kanne on käsiteltävä oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tuomioistuimessa.

Asetuksella voidaan säätää, ettei tietyn laatuisia rikosasioita käsitellä sotaoikeudessa.

Toimivaltainen sotaoikeus määräytyy 5 ja 7 §:n säännösten mukaan. Sotaoikeuteen kuuluva asia saadaan 8 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa käsitellä yleisessä alioikeudessa, jos siihen katsotaan olevan erittäin painavia syitä.

Syyte muuta kuin rikoslain 45 luvun alaista henkilöä vastaan käsitellään siinä sotaoikeudessa, jonka toimipiirissä rikos on tehty tai vastaaja tavataan.

Kun sotaoikeus, jossa asia on pantu vireille, lakkautetaan, on hovioikeuden määrättävä missä tuomioistuimessa asian käsittelyä on jatkettava.

Sotaoikeus käsittelee asian rikosasioista säädetyssä järjestyksessä. Lisäksi noudatetaan 4 ja 5 luvun säännöksiä.

Jos tuomioistuimessa sen käsitellessä 2 §:ssä tarkoitettua asiaa vastaajana olevalla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa tai -asiamiestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä voidaan olettaa, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeuttaan, tuomioistuimen on määrättävä hänelle oikeudenkäyntiavustaja. Oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä myös esitutkinnan aikana riippumatta siitä, tuleeko asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Avustajan määräämisestä ja avustajalle suoritettavasta palkkiosta ja korvauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä säädetään oikeusapulaissa (257/2002) .

Toimituskirjat sotilasoikeudenkäynnissä annetaan maksuitta.

Tuomioistuimen on tehtävä sotilasoikeudenkäyntiasiassa määräämästään rangaistuksesta ja muusta rikosoikeudellisesta seuraamuksesta sekä valtiolle tuomitusta korvauksesta merkinnät oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tiedon välittämiseksi sotilasviranomaisille. Merkinnän tekemiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään.

Jos Suomea velvoittavassa kansainvälisessä sopimuksessa on määrätty asian käsittelystä toisin kuin tässä laissa, noudatetaan sopimuksen määräyksiä.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.