Laki teatterikorkeakoulusta (87 / 1979, muutoksineen)

Teatterikorkeakoulun tehtävänä on antaa tiedollista ja käytännöllistä teatteritaiteen sekä siihen liittyvien ammattialojen ylintä opetusta, harjoittaa alan kokeilutoimintaa ja tutkimusta sekä opetukseen liittyvää teatteritoimintaa ja muutenkin edistää teatteritaiteen kehitystä.

Korkeakoulussa on erillinen ruotsinkielinen koulutusyksikkö.

Korkeakoulussa on koulutuskeskus, jossa voidaan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista opetusta.

Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Tarvittaessa voidaan korkeakoulun laitoksia sijoittaa muillekin paikkakunnille.

Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.

Sisäisissä asioissa korkeakoululla on itsehallinto siten kuin asetuksella säädetään.

Korkeakoululle on ennen sitä yksinomaan koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat.

Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuksella.

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita korkeakoulun piirissä suoritettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.

Korkeakoulun koulutuskeskuksen ja kirjaston hallintoon voi osallistua myös muita kuin korkeakouluun kuuluvia. (9.6.1989/588)

Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi.

Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja tutkinnoissa sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä ja saada henkilökohtainen opetus suomen tai ruotsin kielellä sen mukaan, kumpi on opiskelijan äidinkieli.

Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mukaan vakinaisesti toimimaan opettajana korkeakoulussa, saa käyttää opetuskielenä muutakin kieltä kuin korkeakoulun opetuskieltä.

Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yksityisellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä kielellä.

Korkeakoulun opettajan virkaan pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan pyrkivä pystyy antamaan opetusta joko suomen tai ruotsin kielellä. Kielitaidon osoittamisesta säädetään asetuksella.

Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa.

Muuhun kuin opettajan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.

Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakouluun.

Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. Näiden hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.

Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 11 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltijalla.

Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisöille näiden tilaamia taiteellisia ja muita palvelutehtäviä, joista perittävistä maksuista säädetään asetuksella. Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämän lain voimaansaattamisesta säädetään erikseen.