Asevelvollisuuslaki (452 / 1950, muutoksineen)

Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen.

Velvollisuudesta muulla tavoin osallistua isänmaan puolustukseen tai sitä avustaa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Asevelvollisuuden suorittamista varten asevelvollinen kuuluu vakinaiseen väkeen, reserviin tai nostoväkeen.

Varusmiespalvelukseen vakinaisessa väessä ( varusmiespalvelus ) rauhan aikana astuu vuosittain erikseen annettavan palvelukseenastumismääräyksen perusteella asevelvollisia niistä ikäluokista, jotka sinä vuonna täyttävät 19 tai 20 vuotta. (23.12.1988/1169)

Reserviin kuuluvat ne asevelvolliset, jotka suoritettuaan palveluksensa vakinaisessa väessä on reserviin siirretty.

Muut asevelvolliset kuuluvat nostoväkeen.

Varusmiespalveluksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda osaltaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle.

Varusmiespalveluksen ja kertausharjoituksen aikana voidaan antaa lyhytaikaisesti koulutusta sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi niille asevelvollisille, jotka vapaaehtoisesti hakeutuvat sellaiseen koulutukseen.

Varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen ulkomaille, jos hän:

Ahvenanmaan maakunnan asukasten asevelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

Varusmiespalvelusaika on vähintään 180 päivää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin, on 270 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 päivää.

Palveluksen tarkoituksenmukaista järjestämistä varten asevelvollisen tulee olla paikalla silloin, kun häntä ei ole sairauden, loman tai muun vastaavan syyn taikka lähiomaisen vakavan sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi erikseen vapautettu palvelustehtävistä. (11.12.1992/1260)

Asevelvollisella on oikeus lepoa ja virkistystä varten tarpeelliseen vapaa-aikaan.

Palveluksen päätyttyä vakinaisessa väessä asevelvollinen kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää viisikymmentä vuotta. Reservissä ovat yhtenä vuosiluokkana ne, jotka on samana vuonna siihen siirretty.

Upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Upseeri, jolla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo kuuluu kuitenkin reserviin siihen saakka, kunnes hänet vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta. (30.12.1991/1728)

Reserviin kuuluva asevelvollinen voidaan kutsua kertausharjoituksiin, miehistöön kuuluva yhteensä 40 päivän, miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettu 75 päivän sekä aliupseeriksi, opistoupseeriksi ja upseeriksi koulutettu 100 päivän ajaksi. (14.4.2000/364)

Milloin erityiset olosuhteet vaativat, reserviin kuuluvia asevelvollisia voidaan kutsua myös ylimääräiseen palvelukseen.

Kertausharjoitusten lisäksi voidaan asevelvollisten sallia suorittaa vapaaehtoisia harjoituksia puolustusvoimissa. (11.12.1992/1260)

Kertausharjoitusten, ylimääräisen palveluksen ja vapaaehtoisten harjoitusten tarkoituksena on:

Asevelvollisten yleiset varusmiespalvelukseen astumispäivät määrää puolustusministeriö. (23.12.1988/1169)

Asevelvolliselle, joka on astunut palvelukseen muulloin kuin 1 momentissa määrättynä päivänä, luetaan palvelusaika siitä päivästä, jolloin hän saapui palvelukseen. (25.3.1983/325)

Asevelvollinen, joka tämän lain mukaan laskettavan palvelusaikansa päättyessä palvelee Suomen alueen ulkopuolella, kotiutetaan hänen palattuaan takaisin Suomen alueelle. Ylimääräisesti palvellut päivät luetaan hyväksi kertausharjoituksena. (14.4.2000/364)

Jos asevelvollinen tämän lain mukaan laskettavan palvelusaikansa päättyessä suorittaa arestirangaistusta, hänen palvelusaikansa jatkuu rangaistuksen suorittamisen ajan. (25.3.1983/325)

Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa palveluksessa eikä kuulu reserviin, kuuluu nostoväkeen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.

Nostoväessä ovat yhtenä ikäluokkana ne asevelvolliset, jotka ovat syntyneet samana vuonna.

Reserviin kuuluvat asevelvolliset voidaan kutsua palvelukseen sotavoiman sekä yleisen että osittaisen liikekannallepanon aikana.

Yleisen liikekannallepanon aikana voidaan nostoväki tai osa siitä kutsua palvelukseen, viisikymmentä vuotta täyttäneet kuitenkin ainoastaan eduskunnan suostumuksella.

Puolustusvoimain tai niiden osan ollessa liikekannalla asevelvolliset jäävät palvelukseen niin pitkäksi ajaksi, kuin tarve vaatii. Niin ikään voidaan muulloinkin, milloin erityiset olosuhteet vaativat, palveluksessa olevien asevelvollisten kotiin laskeminen siirtää toistaiseksi ja pitää heitä palveluksessa säännöllistä palvelusaikaa pitemmän ajan.

Asevelvollinen voidaan palveluskelpoisuuden määrittämistä varten määrätä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastukseen ja tutkimukseen hänen terveydentilansa toteamiseksi.

Jos asevelvollisella kutsunnassa tai muuten suoritetussa tarkastuksessa havaitaan sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai kehitysvammaisuus, että häntä ei voida käyttää palvelukseen, hänet vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

Tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetun tarkastuksen ja tutkimuksen toimittamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Asevelvollinen, joka kutsuntaikään tultuaan ei ole saavuttanut tarpeellista ruumiillista tai henkistä kehitystä tai jota ruumiinvamman tai sairauden vuoksi ei voida heti hyväksyä vakinaiseen palvelukseen, määrätään saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Jos hänet sanottujen syiden vuoksi todetaan palvelukseen kykenemättömäksi niin pitkäksi ajaksi, että häntä ei ilmeisesti voitaisi myöhemminkään määrätä astumaan vakinaiseen palvelukseen, hänet voidaan vapauttaa palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, hyväksytty vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapautettu asevelvollisuudesta, hänet vapautetaan palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran.

Asevelvollinen, joka on määrätty saapumaan uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu ilmoittautumaan tarkastusta varten aikaisemminkin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastus on määrätty toimitettavaksi.

Palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana kutsua palvelukseen, jos hänet uudelleen tarkastettuna todetaan palveluskelpoiseksi.

Lykkäystä vakinaisen palveluksen suorittamisesta myönnetään rauhan aikana, siinä järjestyksessä kuin asetuksella tarkemmin säädetään, enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan asevelvolliselle, jolle lykkäys ammattiin valmistautumisen, opintojen harjoittamisen, taloudellisten olojen järjestämisen taikka niihin verrattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi on katsottava erittäin tarpeelliseksi, samoin kuin kansanedustajana olevalle asevelvolliselle mainitun tehtävän hoitamiseksi, ei kuitenkaan pitemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.

2 momentti on kumottu L:lla 23.12.1988/1169 .

Jos varusmiespalveluksessa oleva asevelvollinen todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, on hänet vapautettava palveluksesta toistaiseksi. Uudessa tarkastuksessa on ratkaistava, onko hänet määrättävä jälleen varusmiespalvelukseen, vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana, vapautettava kokonaan asevelvollisuudesta tai onko hänet määrättävä saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran. (23.12.1988/1169)

Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, on ollut vähintään viisi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, hänen katsotaan suorittaneen palveluksensa vakinaisessa väessä. (16.1.1998/19)

Asevelvollinen voi ilmoittautua tarkastettavaksi aikaisemminkin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastaminen on määrätty toimitettavaksi.

Asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, ei sitä voida kieltää.

Aseellisessa palveluksessa olevalla on oikeus 5 §:ssä säädetyn varusmiespalvelusajan pituuden mukaisesti määräytyvään 6, 12 tai 18 päivän henkilökohtaiseen lomaan ja aseettomassa palveluksessa olevalla 16 päivän henkilökohtaiseen lomaan, joka myönnetään ilman erikseen esitettävää syytä, sekä lisäksi oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 6 päivän isyysvapaaseen. Jos asevelvollinen on palvelusaikanaan erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan, jos olosuhteet sen sallivat, antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 30 päivää. (14.4.2000/364)

Asevelvolliselle voidaan 1 momentissa tarkoitettujen lomien lisäksi myöntää pakottavista henkilökohtaisista syistä lomaa enintään kuusi kuukautta. (11.12.1992/1260)

Asetuksella säädetään valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijain taikka muussa julkisessa tehtävässä olevien asevelvollisten vapauttamisesta reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta, mikäli sellainen vapauttaminen tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös liikenne- ja tiedoituslaitosten henkilökunnasta sota-aikaa silmällä pitäen koottuihin joukkoihin kuuluvien asevelvollisten käyttämisestä näiden joukkojen harjoituksiin yleisten reservin kertausharjoitusten sijasta.

Jos reservin kertausharjoitukseen kutsuttu asevelvollinen todetaan terveydellisistä syistä palvelukseen kelpaamattomaksi, on hänet, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vapautettava kyseisestä kertausharjoituksesta ja määrättävä tarvittaessa uudelleen tarkastettavaksi, jollei häntä vapauteta palveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.

Lykkäystä reservin kertausharjoituksesta voidaan myöntää asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen, ja asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä, sekä erityisestä syystä asevelvolliselle, jonka osallistuminen kertausharjoitukseen aiheuttaisi hänen työnantajansa toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.

Asevelvolliselle, joka toimensa tai ammattinsa vuoksi oleskelee Suomen ulkopuolella ja jolle koituisi tuntuvaa haittaa tai vahinkoa kertausharjoitukseen osallistumisesta, voidaan niin ikään myöntää lykkäystä kertausharjoituksesta.

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille erityisestä syystä myöntää lykkäystä reservin kertausharjoituksesta.

Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäväksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan niin myös liikenne- ja tiedoituslaitosten palveluksessa olevia henkilöitä, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi.

Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien varustamisen tai ylläpidon, yleisen talouden tai muita yleisiä etuja vaaranalaisiksi, toistaiseksi vapauttaa siitä

Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.

Asevelvollisuusasioita sotilasläänissä käsittelevät sotilasläänin esikunta ja kutsuntalautakunta.

Asevelvollisten palveluskelpoisuuden toteamiseksi ja palvelukseen määräämiseksi toimitetaan sotilaslääneittäin kutsunnat.

Kutsuntojen toimittamista varten asetetaan sotilasläänin alueelle vähintään yksi kutsuntalautakunta. Kutsuntalautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Kutsuntalautakunnan puheenjohtajana on sotilasläänin komentaja tai hänen määräämänsä vähintään majurin arvoinen upseeri sotilasläänin esikunnasta. Kutsuntalautakunnan jäseninä toimivat sotilasläänin komentajan määräämä asevelvollisuusasioihin perehtynyt upseeri tai opistoupseeri sekä sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee. Kunnan edustajalla, jolle on määrättävä tarpeellinen määrä varamiehiä, on äänivalta ainoastaan omaan kuntaansa kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa.

Kutsuntojen toimittamista varten määrätään kuhunkin sotilaslääniin tarpeellinen määrä kutsuntapaikkoja. Asianomainen kunta on velvollinen sotilasläänin esikunnan pyynnöstä kohtuullista korvausta vastaan tarvittaessa hankkimaan sopivan huoneiston kutsuntojen toimittamista varten.

Tarkemmat säännökset kutsuntaviranomaisista ja niiden tehtävistä sekä kutsuntojen toteuttamisesta annetaan asetuksella. Asetusta täydentävät yksityiskohtaiset määräykset antaa pääesikunta.

Kutsunnat järjestetään vuosittain siten, että ne aloitetaan aikaisintaan syyskuun 1 päivänä ja päätetään viimeistään marraskuun 30 päivänä. (11.12.1992/1260)

Kutsunnanalaisia ovat:

Kutsunnanalainen on velvollinen saapumaan ensisijaisesti sen sotilasläänin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuuluu. (11.12.1992/1260)

Jollei asetuksella toisin säädetä, ovat 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kutsunnanalaiset, ulkomailla asuvia tai työnsä vuoksi oleskelevia lukuun ottamatta, velvollisia osallistumaan ennakolta järjestettävään terveystarkastukseen. (11.12.1992/1260) (23.12.1988/1169)

Suomen kansalainen, johon sovelletaan 45 §:n 4 momentissa mainittua pöytäkirjaa ja sopimusta, ei ole kutsunnanalainen Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan niitä sovellettaessa olevan muun sopimusvaltion kuin Suomen kansalainen. (11.12.1992/1260) (30.12.1991/1728)

Määrättynä aikana pitää jokaisen kutsunnanalaisen henkilökohtaisesti saapua kutsuntapaikkaan, jollei hänellä ole laillista estettä tai jollei hän ole 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asettanut asiamiestä puolestaan.

Asiamiehen saa asettaa kutsunnanalainen:

Milloin sotilasläänin esikunta pitää sitä tarpeellisena, on 2 momentissa tarkoitettu kutsunnanalainen kuitenkin velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Erityisestä syystä voidaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kutsunnanalainen vapauttaa lääkärintodistuksen perusteella asevelvollisuuden suorittamisesta, vaikkei häntä olisikaan asiamies edustamassa.

Asevelvollisten tarkastus toimitetaan sotilasläänin esikunnan laatiman kutsuntaluettelon mukaan. (11.12.1992/1260)

Tarkastuksessa kutsuntalautakuntaa avustaa siihen määrätty lääkäri tai tarpeen vaatiessa kaksi lääkäriä. Lääkärin antama lausunto tarkastuksesta ei ole kutsuntalautakuntaa sitova.

Tarkastustilaisuudessa on kustakin tarkastetusta merkittävä luetteloon tarkastuksen tulos ja sen perusteet sekä annettava hänelle todistus siitä, mitä hänestä on päätetty.

Kutsunnassa tai sotilasläänin esikunnan määräämässä tarkastuksessa palvelukseen hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavien kahden kalenterivuoden yleisinä varusmiespalvelukseen astumispäivinä. Kullekin asevelvolliselle on annettava tai muulla tavoin todisteellisesti toimitettava palvelukseenastumismääräys hyvissä ajoin ennen palvelukseenastumispäivää. Kun sotilasläänin esikunnan määräämä tarkastus toimitetaan kutsuntojen jälkeen, voidaan tällaisessa tarkastuksessa hyväksytty asevelvollinen määrätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastusvuoden taikka sitä seuraavan vuoden yleisenä varusmiespalvelukseen astumispäivänä. Sama koskee lykkäystä saaneen asevelvollisen palvelukseen määräämistä lykkäysajan päätyttyä. (11.12.1992/1260)

Laillisen esteen takia määräaikana varusmiespalvelukseen saapumatta jääneen asevelvollisen on astuttava palvelukseen heti esteen lakattua, jollei sotilasläänin esikunta ole määrännyt hänelle muuta palvelukseenastumisaikaa. (11.12.1992/1260)

Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta.

Vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen on, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään, valintansa mukaan joko vannottava sotilasvala tai annettava sotilasvakuutus.

Joka on pidätettynä tai tutkintovankina tahi kärsii vapausrangaistusta, tarkastetaan ja kutsutaan palvelukseen heti, kun sanottua estettä ei enää ole.

Varusmiespalvelukseen määrätty asevelvollinen, joka ennen palvelukseen astumistaan on saanut 12 tai 13 §:ssä tarkoitetun ruumiinvian tai sairauden, voidaan hakemuksesta vapauttaa velvollisuudesta saapua määrättynä aikana palvelukseen. Jollei vapauttamisesta voida päättää hakemuksen perusteella, on asianomainen velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään tarkastukseen.

Vapautushakemus ei oikeuta palveluksesta poisjäämiseen.

Jos asevelvollinen haluaa astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen 18-vuotiaana, hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen hakemuksensa asianomaisen sotilasläänin esikunnalle hyvissä ajoin ennen kyseisen vuoden palvelukseenastumisajankohtaa.

Vapaaehtoiseksi pääsemisen ehtona pidettäköön, että vapaaehtoisten lukumäärä ei ylitä sille määrättyä rajaa ja että, milloin pyrkijä on halunnut päästä palvelukseen määrättyyn joukko-osastoon, hän on sovelias siinä palvelemaan.

Vapaaehtoinen pidetään kaikin puolin niiden vertaisena, jotka kutsunnan perusteella ovat tulleet vakinaiseen palvelukseen.

Asevelvollinen, joka palveluksessa on osoittanut taipumusta ja sopivuutta upseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi upseeriksi reserviin. Tämän koulutuksen antamisesta säädetään asetuksella ja määrätään sotilaskäskyasiana. (11.12.1992/1260)

Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi aliupseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi aliupseeriksi reserviin. Tämän koulutuksen antamisesta säädetään asetuksella ja määrätään sotilaskäskyasiana. (11.12.1992/1260)

Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi muuhun 5 §:ssä tarkoitettuun pitempää palvelusaikaa edellyttävään tehtävään, voidaan määrätä koulutettavaksi sellaiseen tehtävään. (23.12.1988/1169)

Edellä 1-3 momentissa tarkoitettu määräys on ilmoitettava asianomaiselle asevelvolliselle viimeistään kolme kuukautta ennen kuin hänen palvelusaikansa 5 §:n nojalla muuten päättyisi. (23.12.1988/1169)

Jos asevelvollisen 1–3 momentissa tarkoitettu koulutus asianomaisella kurssilla tai koulutusjaksolla joudutaan keskeyttämään terveydellisistä tai muista, asevelvollisesta itsestään riippumattomista syistä, on asianomaiselle 5 §:n mukaan määräytynyt pitempi palvelusaika hänen suostumuksellaan lyhennettävä 180 tai 270 päivään siten kuin siitä asetuksella säädetään. (16.1.1998/19)

Asevelvollisen vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa sekä sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuudesta, jotka uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu tässä laissa säädetystä palveluksesta rauhan aikana ja määrätty hakemuksestaan siviilipalvelukseen, säädetään erikseen.

Asevelvollinen, joka on syytteessä tai on tuomittu rangaistukseen maanpetosrikoksesta tai valtiopetosrikoksesta, voidaan vakinaisen palveluksen tai reservin harjoitusten asemesta määrätä maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.

Jollei asevelvollinen tahdo täyttää hänelle asevelvollisena tulevia velvollisuuksia, voidaan hänet määrätä palvelemaan muista joukoista erillään ja pitää palveluksessa enintään yhdeksänkymmentä päivää yli sen ajan, jonka hänen muuten olisi pitänyt palvella vakinaisessa väessä. Tänä tai sinä aikana, jona hänen tulisi ottaa osaa reservin kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen, niin myös liikekannallepanon tapahduttua, voidaan häntä käyttää maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.

Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, on hakemuksestaan vapautettava aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrättävä aseettomaan palvelukseen. Tällaiseen palvelukseen määrättyä sanotaan tässä laissa aseettomaksi.

Aseettoman varusmiespalvelusaika on 330 päivää. Aseeton voidaan kutsua kertausharjoituksiin yhteensä enintään 75 päivän ajaksi.

Hakemus aseettomaan palvelukseen on annettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle taikka toimitettava sotilasläänin komentajalle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa asianomainen palvelee. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta.

Päätöksen aseellisesta palveluksesta vapauttamisesta ja aseettomaan palvelukseen määräämisestä tekee kutsuntojen yhteydessä kutsuntalautakunta ja 36 f §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sotilasläänin komentaja. (11.12.1992/1260)

Jos 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta on annettu sellainen vakuutus kuin 36 c §:ssä on säädetty, on hakija vapautettava aseellisesta palveluksesta ja määrättävä aseettomaan palvelukseen.

Aseettoman palvelus puolustusvoimissa on järjestettävä siten, ettei hänen vakaumuksensa joudu ristiriitaan palvelustehtävien täyttämisen kanssa.

Aseeton ei ole velvollinen palveluksessa käyttämään asetta tai ampumatarvikkeita, harjoittelemaan niiden käyttämistä eikä osallistumaan niiden huoltoon. Sama koskee muita välineitä ja tarvikkeita, jotka on tarkoitettu välittömästi vihollisen tuhoamiseen tai vahingoittamiseen.

Muutoin on aseettoman suoritettava tämän lain mukaista palvelusta ja häneen on sovellettava, mitä sotilaasta on säädetty.

Jos aseettomassa palveluksessa oleva haluaa siirtyä aseelliseen palvelukseen, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti sen joukko-osaston komentajalle, jossa hän palvelee. Komentaja tekee päätöksen asianomaisen palveluksen jatkamisesta aseellisessa palveluksessa. Jos aseettomaan palvelukseen määrätty ei ole aloittanut palvelustaan, on ilmoitus tehtävä häntä valvovan sotilasläänin komentajalle, jonka tulee päättää asianomaisen palvelukseen määräämisestä. (11.12.1992/1260)

Jos aseellisessa palveluksessa oleva asevelvollinen 36 a §:ssä mainituilla perusteilla hakee aseettomaan palvelukseen, hänen on palveltava aseettomana palveluspaikassaan, kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palveluspaikastaan on tehty.

Jos aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa oleva tai sellaiseen palvelukseen määrätty asevelvollinen hakee siviilipalvelukseen, on palveluksessa oleva heti kotiutettava ja palvelukseen määrätyn määräys peruutettava. Siviilipalvelushakemus on toimitettava sotilasläänin esikunnalle. (11.12.1992/1260)

Jos aseellinen on määrätty aseettomaan palvelukseen, määrätään jäljellä oleva palvelusaika siten, että jo palvellut päivät vähennetään sellaisenaan uuden palvelusmuodon mukaan määräytyvästä palvelusajasta. Edellä 36 f §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika luetaan asevelvolliselle palvelusajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitellyksi määrätään. Jos aseeton on määrätty aseelliseen palvelukseen, pääesikunta vahvistaa puolustusministeriön antamien määräysten mukaan, missä määrin jo palvellut päivät luetaan asianomaisen hyväksi. (30.12.1991/1728)

Pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan tai kutsuntalautakunnan asevelvollisuusasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmän saa toimittaa myös päätöksen antaneelle viranomaiselle, kutsuntalautakunnan antamaa päätöstä koskevan valituskirjelmän osalta kuitenkin asianomaisen sotilasläänin esikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä.

Pääesikunnan tai sotilasläänin esikunnan on kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirjelmä on sille tullut, lähetettävä se siihen kuuluvine asiakirjoineen ja oma lausuntonsa kutsunta-asiain keskuslautakunnalle.

Palvelukseen määräämistä tai kutsumista koskeva päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.

Kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on lainoppinut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilla on kokemusta tuomarin toimessa, sekä viisi muuta jäsentä, joista kolmen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja kahden asevelvollisuusasioihin perehtyneitä, vähintään everstiluutnantin arvoisia upseereita. Jäsenistä enintään kolme saa olla puolustusministeriön hallinnonalan palveluksessa olevia. Keskuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yksi upseerijäsen sekä muita jäseniä siten, että puolustusministeriön hallinnonalan edustajat eivät muodosta läsnä olevien enemmistöä. Keskuslautakunnan asettamisesta ja toimikaudesta säädetään asetuksella.

Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on käsiteltävä ja ratkaistava kiireellisesti. Asiasta annettu päätös on toimitettava viipymättä pääesikunnan tai sotilasläänin esikunnan välityksellä valittajalle. Asian käsittelyssä kutsunta-asiain keskuslautakunnassa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. (16.1.1998/19)

Keskuslautakunnan päätös on lopullinen.

Valvonnalla tarkoitetaan tässä laissa asevelvollisen ja valvontaviranomaisen vuorovaikutusta asevelvollisuutta koskevissa asioissa sekä asevelvollisen asuinpaikkaa, yhteystietoja ja palveluskelpoisuutta koskevien asevelvollisrekisterin tietojen pitämistä ajan tasalla.

Valvonnanalaisia ovat reserviin, nostoväkeen ja vakinaiseen väkeen kuuluvat.

Asevelvollinen on valvonnanalainen sillä valvonta-alueella, jolla hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta tai väestökirjanpitokunta.

Asevelvollisten valvonnasta huolehtii sotilasläänin esikunta ja sen alaisena aluevalvojana poliisiviranomainen sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Joukko-osasto huolehtii palveluksessaan olevien asevelvollisten valvonnasta.

Aluevalvojan valvonta-alueena on kihlakunta, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.

Ulkomailla asuvan valvonnanalaisen valvonnasta huolehtii lähin Suomen suurlähetystö, lähetystö tai lähetetyn pääkonsulin, konsulin tai varakonsulin virasto.

Valvonnanalaisen tulee huolehtia siitä, että hänen asuinpaikkansa, osoitteensa ja muut yhteystietonsa sekä palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat ovat 38 c §:ssä tarkoitetun viranomaisen tiedossa.

Valvonnanalaisen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot valvontaviranomaiselle tämän niitä tiedustellessa sekä vastattava valvontaviranomaisen tekemään kirjalliseen kyselyyn 14 päivän kuluessa päivästä, jona hän on saanut kyselystä tiedon.

Tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetun kirjallisen kyselyn tekemisestä ja tietojen antamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Asevelvollisten valvonnasta sekä asevelvollisten 12 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta liikekannallepanon sattuessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (14.4.2000/364)

Varusmies, joka kieltäytyy kokonaan tässä laissa säädetystä palveluksesta eikä ilmeisesti ojentuisi rikoslain 45 luvun nojalla määrättävästä tai tuomittavasta seuraamuksesta, on, jollei hän hae siviilipalvelukseen, rikoslain 45 luvun säännösten soveltamisen sijasta tuomittava asevelvollisuudesta kieltäytymisestä rangaistukseen siten kuin siviilipalvelusrikoksesta siviilipalveluslaissa (1723/91) säädetään. Rangaistusta tuomittaessa asianomaisen jäljellä olevaksi palvelusajaksi katsotaan se aika, joka olisi siviilipalveluslain 61 §:n nojalla määrätty hänen siviilipalvelusajakseen, jos hänet olisi hakemuksestaan hyväksytty siviilipalvelukseen kotiuttamispäivänään.

Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, noudatetaan 1 momentissa tarkoitetun rikoksen osalta soveltuvin osin siviilipalveluslain 6 luvun säännöksiä. Varusmies, jonka asevelvollisuudesta kieltäytymistä koskevan rikoksen esitutkinta-aineiston joukko-osaston komentaja on päättänyt sotilasoikeudenkäyntilain 14 §:n mukaisesti toimittaa syyttäjälle, on heti kotiutettava. Jos asianomaista ei tuomita asevelvollisuudesta kieltäytymisestä vankeusrangaistukseen, sotilasviranomainen antaa hänelle uuden palvelukseenastumismääräyksen.

Jos asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua vankeusrangaistusta suorittava hakee siviilipalvelukseen, hänet voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen siten kuin siviilipalveluslaissa siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta suorittavasta säädetään.

Kun asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittu on suorittanut kokonaan vankeusrangaistuksen tai kun vankeusrangaistus on rauennut, häntä ei enää määrätä suorittamaan asevelvollisuuttaan rauhan aikana.

Asevelvollinen, joka ei määräaikana saavu kutsuntaan tai erityiseen tarkastukseen taikka joka 24 §:ssä mainitussa tapauksessa ei valtuuta asiamiestä puolestaan tai lähetä todistusta palveluskelpoisuudestaan, on tuomittava poissaolosta kutsunnassa sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Asevelvollinen, joka kutsunnassa tai muussa tarkastustilaisuudessa jättää täyttämättä tai rikkoo kutsuntaviranomaisen hänelle antaman määräyksen, on tuomittava tottelemattomuudesta kutsunnassa sakkoon.

Joka vapautuakseen asevelvollisuuden suorittamisesta tai saadakseen siitä helpotusta vioittaa itseään, vahingoittaa terveyttään tai sitä yrittää taikka sanotussa tarkoituksessa esittää valheellisen tiedon tai muulla tavoin menettelee vilpillisesti, on tuomittava asevelvollisuuden välttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi taikka, jos rikos tehdään sota-aikana tarkoituksella pysyvästi tai pitemmän aikaa karttaa asevelvollisuuden suorittamista, vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.

Asevelvollinen, joka tahallaan jättää vastaamatta 38 d §:n 2 momentissa tarkoitettuun tiedusteluun, tuomitaan, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, valvontamääräysten rikkomisesta sakkoon.

Jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu, voidaan 40 tai 41 §:ssä mainitun rikoksen tehnyt asevelvollinen, joka havaitaan palvelukseen kelpaavaksi, heti toimittaa palvelukseen, niin kuin siitä asetuksella säädetään.

Asevelvollisrekisteriä pidetään asevelvollisten kutsunnan toimittamista, koulutuksen ja palveluksen suunnittelua ja järjestämistä sekä liikekannallepanoon ja poikkeusolojen toimintaan varautumista varten.

Asevelvollisrekisteri koostuu niistä asevelvollisia koskevista tiedoista, joita pääesikunta saa väestörekisterikeskukselta ja muilta 42 c §:ssä tarkoitetuilta viranomaisilta ja joita se siirtää sotilasläänien esikuntien käyttöön ja edelleen joukko-osastoille siirrettäviksi. Rekisteriä täydennetään asevelvollisilta ja viranomaisilta saatavilla tiedoilla kutsunnan toimittamisen yhteydessä, asevelvollisen palveluksen aikana ja valvonnan yhteydessä. (11.12.1992/1260)

Pääesikunta pitää valtakunnallista asevelvollisrekisteriä kaikista asevelvollisista, sotilasläänin esikunta alueellista asevelvollisrekisteriä sen alueella kirjoilla olevista asevelvollisista sekä joukko-osasto ja sotilaslaitos paikallista asevelvollisrekisteriä sen palveluksessa olevista asevelvollisista. (11.12.1992/1260)

Asevelvollisrekisteriä voidaan pitää kortistona tai automaattisen tietojenkäsittelyn muodossa. Tietoja voidaan siirtää valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen rekisterin kesken.

Asevelvollisrekisteriin merkitään asevelvollisen valvontaa, sijoittelua ja sotilaskoulutuksen suunnittelua varten tarpeelliset henkilö- ja osoitetiedot sekä tiedot asevelvollisen ammatista, perhesuhteista, siviili- ja sotilaskoulutuksesta, terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta, asevelvollisuuden suorittamisajasta ja -paikasta sekä rangaistuksista ja kurinpito-ojennuksista sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Rekisterinpitäjällä on asevelvollisrekisteriä varten oikeus salassapitosäännösten estämättä saada:

Rekisterinpitäjällä on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä tarvittaessa saada muiltakin valtion ja kunnallisilta viranomaisilta asevelvollisia koskevia tietoja, joilla on merkitystä suunniteltaessa ja järjestettäessä asevelvollisten valvontaa, sijoittelua, koulutusta ja palvelusta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Kansaneläkelaitos on velvollinen ilmoittamaan pääesikunnalle ne asevelvolliset, joille on myönnetty kansaneläkelain (347/56) mukainen työkyvyttömyyseläke tai vammaistukilain (124/88) mukainen vammaistuki.

Asevelvollisrekisteriin sisältyvien tietojen salassa pitämisestä on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Salassa tulee pitää myös asevelvollisrekisteriin merkityn henkilön tunnistetiedot, joiksi katsotaan henkilön nimi, henkilötunnus, sotilasarvo, osoite- ja muut yhteystiedot sekä kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja tämän lain 42 d §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja asevelvollisrekisteristä voidaan luovuttaa:

Sen estämättä, mitä 42 d §:ssä säädetään asevelvollisrekisteriin merkittyjen tunnistetietojen salassa pitämisestä, pääesikunnalla on oikeus päättää tunnistetietojen luovuttamisesta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä yksittäistapauksessa myös muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten.

Myönnettäessä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettu lupa salassa pidettävien tietojen saamiseen lupaan on liitettävä maanpuolustuksen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset.

Henkilöä koskeva tieto poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun henkilö ei enää kuulu reserviin eikä nostoväkeen.

Rekisteristä poistettujen tietojen säilyttämisestä määrätään erikseen arkistolain (831/1994) nojalla. (30.12.1991/1728)

Sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa varten ei asevelvollisen palvelusta vakinaisessa väessä tai reservin harjoituksissa saa keskeyttää.

Varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksessa olevan asevelvollisen palvelusajaksi ei lueta 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua lomaa.

Palvelusajaksi ei myöskään lueta:

Jos varusmiehen palvelusaika on keskeytynyt 1 momentin 4 kohdassa mainitusta syystä, on hänet palautettava joukko-osastoonsa hänen päästyään vapaaksi rangaistuslaitoksesta tai ehdonalaiseen vapauteen.

Ulkomaalainen, joka on otettu Suomen kansalaiseksi, on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Siitä huolimatta, että hän jo on sivuuttanut yleisen kutsuntaiän, tulee hänen kuitenkin saapua kutsuntaan tai sotilasläänin esikunnan määräämään tarkastukseen, jollei hän jo ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta. (11.12.1992/1260)

Henkilön, jolla ei ole kansalaisoikeutta missään valtiossa, mutta joka vakituisesti asuu Suomessa, voi lääninhallitus julistaa asevelvolliseksi, ja hän on sen jälkeen kutsunnan alainen, niinkuin 1 momentissa on säädetty.

Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on siinä maassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden tai osan siitä, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus. Pääesikunta voi edellä säädetyistä edellytyksistä riippumatta lisäksi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, asevelvollisuudesta on lisäksi voimassa, mitä Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista johtuu. (11.12.1992/1260)

Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehdyssä pöytäkirjassa Suomen liittymisestä Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 3 päivänä maaliskuuta 1956 tehtyyn sopimukseen asevelvollisuuden ja kansalaisuuden välisestä suhteesta Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä pöytäkirjassa tarkoitetussa sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään. (30.12.1991/1728)

Edellä 3 momentissa tarkoitetun varusmiespalveluksesta vapauttamisen edellytyksistä ja vapauttamismenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella. (30.12.1991/1728)

Edellä 3 momentissa tarkoitettuun pääesikunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmä on toimitettava pääesikunnalle taikka ulkomailla Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, joiden tulee viipymättä toimittaa se pääesikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä. (30.12.1991/1728)

Edellä 1–3 momentissa tarkoitettu asevelvollinen kuuluu reserviin tai nostoväkeen siten kuin pääesikunta siitä asianomaisen iän, aikaisemman koulutuksen ja muun palveluskelpoisuuden mukaisesti erikseen määrää. (11.12.1992/1260)

Ahvenanmaan maakunnan asukas, joka on ollut vapautettu yleisestä asevelvollisuudesta ja joka on muuttanut vakituisesti asumaan muualle Suomeen, on sen jälkeen tämän lain säännösten alainen, ja olkoon velvollinen saapumaan kutsuntaan, jollei hän jo ole tullut tai kutsuntavuonna tule kolmenkymmenen vuoden ikään eikä sitä ennen ole suorittanut Ahvenanmaan asukkaita varten erikseen säädettyä palvelusvelvollisuutta.

Kutsuntojen toimeenpanemisesta niitä Ahvenanmaan maakunnan asukkaita varten, jotka eivät ole vapautetut yleisestä asevelvollisuudesta, voidaan asetuksella antaa tämän lain säännöksistä poikkeavia määräyksiä.

Asevelvollisia voidaan tarvittaessa käyttää puolustuslaitoksen ulkopuolella tapahtuviin maanpuolustusta tai sotilaallista koulutusta edistäviin tehtäviin samoin kuin annettaessa virka-apua suurissa onnettomuustapauksissa, ihmishenkien pelastamista koskevissa etsintä- ja pelastustoiminnoissa taikka suurpalojen torjunnassa.

Asevelvollisia voidaan käyttää myös puolustusvoimien antaessa virka-apua poliisille niin kuin siitä on erikseen säädetty. (5.12.1980/783)

1 momentti on kumottu L:lla 1.12.1961/570 .

Vakinaiseen palvelukseen kutsutun asevelvollisen omaisille annetaan valtion varoista avustusta, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Reservin kertausharjoituksiin, ylimääräiseen palvelukseen tai palvelukseen sodan aikana kutsutulle asevelvolliselle tai hänen omaisilleen maksetaan palkkausta siten, kuin siitä erikseen on määrätty.

3 momentti on kumottu L:lla 1.12.1961/570 .

Asetuksella säädetään, missä puolustuslaitoksen tai siihen liittyvien muiden laitosten viroissa tai toimissa tapahtuva palvelus on katsottava palveluksen veroiseksi vakinaisessa väessä, niin myös sellaisista viroista tai toimista eronneiden siirtymisestä ja kuulumisesta reserviin.

Ilman joukko-osaston komentajan antamaa lupaa ei asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa oleva henkilö saa harjoittaa elinkeinoa tai ammattia tai ottaa toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää, jos se edellyttää muun kuin vapaa-ajan käyttämistä tai muutoin voi haitata palvelustehtävien asianmukaista hoitamista.

Varusmiespalvelusta suorittavaa asevelvollista ei saa kieltää osallistumasta palvelusolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan, jos osallistuminen voi tapahtua haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorittamista.

Tämän lain nojalla palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään. Palvelukseensa liittyvissä oikeus- ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvollisella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa apua.

Tähän lakiin perustuvaa palvelusvelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa toisiin nähden eri asemaan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi.

Palveluksessa olevan asevelvollisen ulkoasun on täytettävä sotilaallisesta yhdenmukaisuudesta ja palvelusturvallisuudesta johtuvat vaatimukset.

Puolustusvoimain komentaja antaa tarkempia määräyksiä sotilaan ulkoasusta.

Sotilaspuvuista säädetään erikseen.

Puolustusministeriö määrää matkakustannusten, päivärahojen ja palkkioiden maksamisesta 21 §:n 2 momentissa ja 37 a §:ssä tarkoitetuille henkilöille sekä kutsuntojen toimittamisesta aiheutuvien muiden kustannusten maksamisesta valtion varoista.

Pääesikunta määrää palkkion maksamisesta aluevalvojalle.

Asevelvollisten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on, ellei hän muuta tahdo, oikeus tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä.

Puolustusvoimien komentokielestä säädetään kielilaissa (148/1922) .

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki kumoaa 30 päivänä kesäkuuta 1932 annetun asevelvollisuuslain (219/32) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä asevelvollisuuslain soveltamisesta rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi 12 päivänä maaliskuuta 1948 annetun lain (212/48) .

3 momentti on kumottu L:lla 11.12.1992/1260 .