Konkurssisääntö (31-000 / 1868, muutoksineen)

Konkurssiin asettamista koskeva asia pannaan vireille kirjallisella hakemuksella, jonka voi tehdä velallinen tai velkoja.

Konkurssiin asettamista koskevan asian käsittelee se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä on velallisen yleinen oikeuspaikka. Yhteisöä tai säätiötä koskevan asian käsittelee kuitenkin se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä yhteisön tai säätiön hallintoa Suomessa pääasiallisesti hoidetaan. Jos tämän nojalla ei ole toimivaltaista tuomioistuinta, asian käsittelee se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä velallisen toimintaa on pääasiassa harjoitettu taikka velallisella on omaisuutta taikka jossa asian käsittely olosuhteet huomioon ottaen muuten on tarkoituksenmukaista.

Konserniin kuuluvan tytäryhtiön konkurssiin asettamista koskevan asian käsittelee 1 momentissa säädetystä poiketen se tuomioistuin, jossa emoyhtiön konkurssiasia on vireillä, jollei emo- ja tytäryhtiön velkojapiiri ja hallinnon erillisyys sekä muut seikat huomioon ottaen ole tarkoituksenmukaista, että asia käsitellään 1 momentissa tarkoitetussa tuomioistuimessa. Jos emoyhtiön konkurssiasia tulee vireille myöhemmin, voi tytäryhtiön konkurssiasiaa käsittelevä tuomioistuin pesänhoitajaa kuultuaan siirtää asian siihen tuomioistuimeen, jossa emoyhtiötä koskeva asia on vireillä. Päätökseen, jolla asia on siirretty, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Saneerausmenettelyn aikana tehtävän konkurssihakemuksen käsittelemisestä säädetään yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/93) .

Konkurssihakemuksessa on ilmoitettava, millä perusteella tuomioistuin on toimivaltainen, jos toimivalta ei muutoin ilmene hakemuksesta tai siihen liitetyistä asiakirjoista.

Jos tuomioistuin katsoo, että se ei ole konkurssiin asettamista koskevassa asiassa toimivaltainen, sen on hakijan pyynnöstä siirrettävä asia toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Jos tuomioistuin, johon asia on 1 momentin nojalla siirretty, katsoo, että se ei ole asiassa toimivaltainen, sen on jätettävä asia tutkimatta.

Päätökseen, jolla asia on 1 momentin nojalla siirretty, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Konkurssiasian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin hakemusasioiden käsittelyä koskevia oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä, jollei tästä laista muuta johdu. (30.8.2002/770)

Asiassa, joka on pantava vireille haastehakemuksella, noudatetaan riita-asian käsittelyä koskevia säännöksiä.

Syyttäjällä on oikeus olla virkansa puolesta läsnä konkurssiasian käsittelyssä, esittää siinä kysymyksiä ja tutustua oikeudenkäyntiaineistoon.

Luovutushakemuksen oheen liittäköön velallinen tarkan ja täydellisen luettelon kaikista varoistansa ja veloistansa ynnä ilmoituksen velkojista, näiden kotipaikasta ja postiosoitteesta sekä niistä maksuvaatimuksista, joita, velallisen tieten, häntä vastaan on tehty, vaikkei hän niitä tahdokaan hyväksyä; ja pitää luettelon olla velallisen allekirjoittama sitoumuksin, että hän valalla vahvistaa sen oikeaksi.

Jos velallinen ei ole ehtinyt tehdä 2 §:ssä mainittua luetteloa, hänen on hakemuksessaan tai sen liitteessä ilmoitettava velkojansa ja näiden yhteystiedot. Velallisen on pesäluetteloa laadittaessa valan velvoituksin rehellisesti ilmoitettava kaikki, mitä pesään kuuluu, sekä myös muut tiedot, jotka ovat tarpeen täydellisen pesäluettelon laatimiseksi.

Kuolinpesän osakkaan tekemään hakemukseen pesän omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin on liitettävä perukirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. Mikäli perunkirjoitusta ei ole toimitettu, on hakemuksen yhteydessä annettava tieto pesän osakkaista ja heidän kotipaikoistaan sekä postiosoitteistaan.

Kun luovutushakemuksen tekee semmoinen velallinen, joka harjoittaa kauppaa tahi muuta liikettä, josta kirjaa on pidettävä; liittäköön hakija sen oheen kirjallisen luettelon itse pitämistänsä tahi hänen toimellaan pidetyistä kirjoista ja muista asiapapereista, joista voidaan saada tietoa hänen pesänsä tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista; ja pitäköön Oikeus tahi puheenjohtaja, jos luovutushakemus on hänelle annettu, tointa siitä, että kaikki tämmöiset asiakirjat viipymättä tulevat luotettavaan talteen otetuiksi sekä, milloin se tarpeelliseksi nähdään, pesää ylöskirjoitettaessa saatavilla pidetään.

Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava, mahtakoon, jos velallinen on karannut taikka piileilee, Oikeudelta pyytää, että velallisen omaisuus talteen otetaan ja hänen velkainsa maksamiseen käytetään. Kun semmoinen vaatimus Oikeudelle ilmoitetaan, haettakoon Oikeus tahi puheenjohtaja velallista siellä, missä hänellä kotopaikka, palvelus, elinkeino tahi ruoka on. Jos häntä ei siellä löydy, eikä saada tietoa missä hän oleskelee, tahi jos hän tiettävästi on mennyt maasta pois; ja jos hän, näissä tapauksissa, ei ole pannut asiamiestä edestänsä, joka hänen velvollisuutensa täyttää, eikä jättänyt tiettyä omaisuutta, joka näyttää hänen tunnettua velkaansa vastaavan; niin Oikeus tahi puheenjohtaja kuulutuksen kautta, joka on julkisiin sanomalehtiin kahdesti pantava, korkeintansa kahdeksan päivää kumpaisenki kerran välillä, kutsukoon häntä vississä, yhdeksi tahi korkeintaan kahden kuukauden ajassa viimeisen kuuluttamisen jälkeen saapuville tulemaan; panetuttakoon myös hänen tietyn omaisuutensa luotettavaan hoitoon. Jos hän ei tule määrätyssä ajassa; päättäköön Oikeus, että hänen omaisuutensa pitää luovutettaman.

Paitsi mitä 5 §:ssä on myönnetty, olkoon myöskin velkojalla, joka selvän ja riidattoman saamisen näyttää, valta oikeudessa hakea velallisen omaisuuden luovuttamista konkurssiin seuraavissa tapauksissa:

Kun velkoja hakee velallisen velvoittamista omaisuutensa luovuttamiseen, ilmoittakoon hakija myöskin, mikäli hän tietää, velallisen muutkin saamamiehet, ja velallinen kutsuttakoon viipymättä oikeuden tahi sen puheenjohtajan toimesta, määrättynä päivänä oikeuteen hakemuksesta kuulustettavaksi. Jos hän ei heti saata näyttää voivansa tyydyttää hakijaa taikka jos hän ei tämän saamisesta aseta hyväksyttävää takausta tahi muuta vakuutta; päättäköön oikeus, että velallisen omaisuus on luovutettava. Ellei velallinen, saatuansa kutsumuksen, tule saapuville, tehköön oikeus kuitenkin samanlaisen päätöksen, jos syytä on.

Mitä 5 §:ssä ja edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta saatavaan, jota koskevan ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus on lakannut ulosottolain 2 luvun 24–26 §:n mukaisesti. (27.6.2003/692)

Jos konkurssihakemuksen hyväksymiselle on ilmeisesti perusteet, konkurssihakemusta käsittelevä tuomioistuin voi hakemuksen tehneen tai muun velkojan vaatimuksesta ennen kuin konkurssiin asettamisesta on päätetty:

Jos asia ei siedä viivytystä, vaatimus voidaan hyväksyä varaamatta velalliselle tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan taikka velallisen tai velkojan vaatimuksesta kumottava kielto ja määräys heti, kun niiden voimassapitämiseen ei ole aihetta. Jos konkurssihakemus hylätään, jätetään tutkimatta tai jää sillensä, 1 momentissa tarkoitettu kielto ja määräys raukeavat. Konkurssiin asettamisesta päättäessään tuomioistuimen tulee määrätä, pidetäänkö 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu kielto voimassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ei saa valittaa. Velallinen saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella päätöksestä. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta turvaamistoimesta on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 5 §:n 1 momentissa sekä 10–13 §:ssä säädetään. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kiellosta on ilmoitettava siten kuin 38 §:n 4 momentissa säädetään.

Kun päätös velallisen omaisuuden luovuttamisesta 5 ja 6 §:n mukaan tehdään, pitää pesänkirjoituksen ja pesää koskevain asiakirjain ottamisen suhteen luotettavaan talteen meneteltämän niinkuin 3 ja 4 §:ssä on sanottu; ja jos velallinen on paennut pois, käytettäköön ylöskirjoituksessa niitä tietoja pesästä, joita voi saatavina olla. Jos ei pesää ennen ole luotettavaan hoitoon pantu, määrätköön siitäkin Oikeus.

Konkurssi katsotaan alkaneeksi, kun tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta päättää konkurssiin asettamisesta.

Päätökseen tulee merkitä sen antamisen tai julistamisen kellonaika.

Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava tarkoitukseen soveltuvalla tavalla konkurssiin asettamista koskevassa asiassa antamastaan päätöksestä asianosaiselle, joka ei ole ollut läsnä päätöstä annettaessa.

Konkurssipesään kuuluvan omaisuuden kiinnittämisestä ja siihen kohdistuvan oikeuden kirjaamisesta säädetään erikseen. (12.4.1995/552)

Älköön myöskään luovutettuja varoja konkurssin alkamisen jälkeen ulosmitattako. Jos omaisuutta jo sitä ennen on ulosmitattu, lakatkoon ulosottomiehen sitä koskeva toimi; kuitenkin saa, jos kiinteän omaisuuden, aluksen tahi aluksessa olevan tavaran taikka ilma-aluksen huutokauppa jo on kuulutettu, myyminen konkurssin estämättä tapahtua, jossa tapauksessa se, mitä myyntihinnasta jää niiden saamisten sekä ulosmittaus- ja muiden kulujen yli, joilla on maksuun parempi oikeus kuin uloshaetulla summalla, on toimitettava konkurssipesälle; ja jos ulosmittauksen hakija valvoo saamisensa konkurssissa, määrättäköön siinä, mikä oikeus hänellä tulee olla. Jos toimitetusta ulosmittauksesta on valitettu, käsiteltäköön myöskin sen pätevyyttä koskevaa kysymystä siinä järjestyksessä, kuin sellaisille asioille on säädetty, ja jos ulosmittaus jää pysyväksi, tutkittakoon konkurssiasiassa ainoastaan, minkä etuoikeuden se voi tuottaa.

Omistajan pesässä tapahtuneen konkurssin estämättä olkoon kuitenkin lupa ulosteosta tahi muusta senkaltaisesta, kiinteistöstä suorittamatta olevasta määrämaksusta sekä saamisesta, josta kiinteistö on kiinnitetty tahi muuten panttina, niin myös saamisvaatimuksesta, jonka vakuutena on pantti- ja etuoikeus alukseen tahi aluksessa olevaan tavaraan taikka ilma-alukseen sen mukaan, kuin siitä erikseen on säädetty, hakea sellainen omaisuus ulosmitattavaksi ja myytäväksi ulosottolaissa säädetyssä järjestyksessä; ja annettakoon ulosmittauksen hakijalle ja muille pantinhaltijoille, mitä heille tulee, sekä jätettäköön kauppahinnan jäännös konkurssipesälle, niinkuin edellä on sanottu.

Konkurssin estämättä voidaan kuitenkin lapselle tulevan, velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/92) mukaan etuoikeutetun elatusavun perimiseksi toimittaa ulosmittaus palkasta, eläkkeestä ja elinkeinotulosta. (30.12.1992/1585)

Jos riita jonkun velallista vastaan nostetun maksuvaatimuksen otollisuudesta on konkurssin alussa toisen Oikeuden päätettävänä, taikka muuten sitä laatua, että sen tutkiminen on toisen Oikeuden asia; niin se siellä päätettäköön ja konkurssioikeus määrätköön, millä oikeudella se makso on lähtevä, jonka asianomainen tuomioistuin velkojalle omistaa.

Kun velallinen asetetaan konkurssiin, tuomioistuin määrää samalla ajankohdan velkojainkuulustelulle. Velkojainkuulustelu on pidettävä kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta. Jos konkurssipesän laatu tai laajuus sitä edellyttää, voidaan kuulustelu määrätä pidettäväksi myöhempänäkin ajankohtana. Velkojainkuulusteluun kutsutaan velallinen ja suurimpien saatavien velkojat. Velkoja voi esittää lausumansa velkojainkuulustelussa käsiteltävistä asioista myös kirjallisesti. Kutsun velkojille toimittaa pesänhoitaja. Kuulustelussa tulee olla käsillä velallisen varoista ja veloista laadittu luettelo. Jos luettelo ei ole valmistunut velkojainkuulusteluun mennessä tai siihen on muuten erityisiä syitä, velkojainkuulustelua voidaan lykätä. (26.11.1993/1027)

Kun kuolinpesän omaisuuden luovuttamista on haettu, on 1 momentissa tarkoitettuun kuulusteluun kutsuttava paitsi ne pesän osakkaat, jotka ovat hakemuksen tehneet, myös muut osakkaat, mikäli heille ehditään ajoissa kutsu toimittaa.

Niiden velkojain, jotka kuulustukseen saapuville tulevat, pitää ilmoittaa saataviensa suuruuden ja laadun sekä, niin paljon kuin mahdollista on, tuoda esiin ne asiakirjat, joille saatavat perustuvat, ja velallista vastaan tehdä ne vaatimukset, joihin heillä asian sellaisessa tilassa mielestänsä on syytä, kuin myöskin tointa pitää luovutetun omaisuuden hallinnosta sen mukaan kuin 51 §:ssä määrätään.

Velallinen ilmoittakoon kuulustelussa, onko ja mitä pesän omaa muuta kuin ennen on kirjaan pantu, ja vahvistakoon valalla, että pesänkirjoitus sanotuin lisäyksin on oikea, ettei hän itse eikä kukaan muu hänen tietensä ole siitä mitään pois ottanut, ettei hän tahallansa ole ketään velkojaa salannut ja ettei hän myöskään, päätettyään luovuttaa omaisuutensa, taikka jos omaisuuden luovutus on pakollinen, sitten kun velkojan hakemus siitä hänen tietoonsa tuli, ole mihinkään toimeen ryhtynyt tai ryhtyä antanut, joka ehkä on jollekin velkojalle vahingoksi.

Mitä 1 momentissa on sanottu velallisesta, on vastaavasti sovellettava kuolinpesän osakkaaseen, jonka hoidossa pesän omaisuus on ollut, ja käyköön perukirja, jos sellainen konkurssin alkaessa oli tehty, pesänkirjoituksesta. Muu osakas tehköön myös valan, jos velkoja sitä vaatii ja oikeus harkitsee syytä siihen olevan. Jos pesän omaisuus on ollut jonkun muun kuin osakkaan hoidettavana tai hallussa, tehköön hänkin valan, milloin osakas tai velkoja sitä vaatii.

Jos oikeus havaitsee, sitten kun vala on tehty, että luovutetut varat eivät riitä niiden kulujen suorittamiseen, jotka 74 §:n mukaan on niistä maksettava, määrätköön, ettei konkurssiasiaa enää käsitellä.

Jos velallinen taudin tahi muun esteen tähden ei voi itse olla kuulustuksessa läsnä, taikka jos siinä sattuu muuta estettä sen täyttämiselle, mihin hän 15 §:ssä velvoitettu on, täyttäköön hän sen sittemmin sinä aikana, jonka Oikeus siihen määrää.

Milloin velallinen on yhteisö tai säätiö, velallisena pidetään 6 a §:n 1 momentin 1 kohdan, 15, 16, 37 ja 38 §:n, 39 §:n 2 momentin sekä 82 §:n säännöksiä sovellettaessa sitä, joka on henkilökohtaisesti vastuussa yhteisön velvoitteista, yhteisön tai säätiön toimitusjohtajaa tai hallituksen jäsentä, selvitysmiestä tai näihin rinnastettavassa asemassa olevaa henkilöä sekä sitä, joka on ollut edellä tarkoitetussa asemassa yhteisössä tai säätiössä konkurssihakemuksen tekemistä edeltäneen vuoden aikana.

Tuomioistuimen määräyksestä 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä sovelletaan myös siihen, joka on aikaisemmin ollut 1 momentissa tarkoitetussa asemassa tai joka on tosiasiallisesti johtanut yhteisön tai säätiön toimintaa tai hoitanut sen hallintoa tai omaisuutta. Milloin velallinen on luonnollinen henkilö, säännöksiä voidaan vastaavasti tuomioistuimen määräyksestä soveltaa siihen, joka on tosiasiallisesti johtanut velallisen elinkeinotoimintaa tai hoitanut velallisen omaisuutta. Määräyksen antamista voi vaatia pesänhoitaja tai velkoja. Tuomioistuimen on varattava asianomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöksestä, jolla määräys on annettu, ei saa valittaa. Siitä saa kuitenkin kannella ilman määräaikaa. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.

Jos sen tähden, että velallinen niskoittelee pesän ilmiannossa, siitä ei ole voitu tehdä täydellistä luetteloa ennen kuulustelua taikka jos hän ei tee 15 §:ssä mainittua valaa, hänet on määrättävä vankeuteen, kunnes hän täyttää velvollisuutensa. Jos hän jatkaa niskoittelua oltuaan siitä kaksi kuukautta vangittuna, hänet on tuomittava konkurssivelallisen niskoittelusta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Muihin nähden, jotka 17 §:n mukaan ovat velvolliset tekemään valan, mutta jotka niskoittelevat, on meneteltävä samalla tavalla, jos siihen on aihetta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta vangitsemista koskevasta päätöksestä ei saa valittaa. Vangittu saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella päätöksestä. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä. (26.11.1993/1027)

Kun velkojainkuulustelu on toimitettu, tuomioistuimen tulee julkisella haasteella kutsua velkojat ilmoittamaan tuomioistuimen asettamaan määräpäivään mennessä kirjallisesti saatavansa tuomioistuimelle (valvontakirjelmä). Haasteessa on mainittava, että jos velkoja laiminlyö valvoa saatavansa siten kuin tässä laissa säädetään, hän menettää oikeutensa saada maksun konkurssipesän varoista. Mitä tässä tai muussa laissa säädetään paikalletulopäivästä, koskee mainittua määräpäivää.

Tuomioistuin voi pesänhoitajaa kuultuaan määrätä, että saatavat ilmoitetaan tuomioistuimen asemesta pesänhoitajalle. Valvontakirjelmä voidaan tämän estämättä toimittaa myös tuomioistuimelle. Saatavan ilmoittamisesta pesänhoitajalle on soveltuvin osin voimassa, mitä asiakirjan lähettämisestä tuomioistuimelle säädetään.

Tuomioistuimen on viipymättä ja vähintään kuukausi ennen määräpäivää julkaistava kuulutus julkisesta haasteesta virallisessa lehdessä. Kuulutuksessa on lisäksi mainittava konkurssin alkamispäivä, 35 §:ssä tarkoitettu määräpäivä valvontojen riitauttamiselle sekä konkurssituomion antamisajankohta, velallisen nimi ja kotipaikka, sekä henkilö-, liike- tai yhteisötunnus ja kaupparekisterinumero. Jos velallisen osalta on ollut vireillä yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettu menettely ja konkurssi alkaa ennen saneerausohjelman päättymistä tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun menettely on ilman saneerausohjelman vahvistamista lakannut, kuulutuksessa on mainittava saneerausmenettelyn alkamispäivä ja lakkaamispäivä. Jos velallisen nimi tai kotipaikka on muuttunut kahden konkurssin alkamista edeltäneen vuoden aikana, on myös nämä entiset nimet ja kotipaikat mainittava. Kuulutuksessa on ilmoitettava myös pesänhoitajan nimi, osoite ja muut yhteystiedot. (6.11.1998/796)

Tuomioistuin voi lisäksi määrätä, että pesänhoitajan on julkaistava kuulutus yhdessä tai useammassa päivälehdessä. Jos on erityistä aihetta, tuomioistuin voi myös määrätä, että pesänhoitajan on julkaistava kuulutus ulkomailla tarkoitukseen sopivalla tavalla.

Pesänhoitajan on toimitettava 19 §:ssä tarkoitetusta kuulutuksesta ilmoitus velkojille.

Velkojille, jotka ilmeisesti eivät tule saamaan jako-osuutta pesästä, voidaan ilmoitus jättää toimittamatta.

Omaisuuden luovutuksen hakemus peruutettakoon siinä kuulustuksessa, josta edellä on mainittu, jos kaikki silloin saapuville tulleet velkojat siihen suostuvat; mutta sittenkuin päätös julkisen haaston antamisesta on tehty, älköön hakemuksen peruuttamista tapahtuko.

Jos velallinen, sittenkuin Oikeus on päättänyt hänen omaisuutensa luovutettavaksi, siitä on valittanut, ja päätös on korkeammassa Oikeudessa tullut lakivoimaisen tuomiopäätöksen kautta muutetuksi; niin pitää velallisen antaa se tuomiopäätös Alioikeuteen tahi sen puheenjohtajalle, niin pian kuin tapahtua voipi, uhalla että saa palkita kaikki viivytyksestä tulevat kulut; ja pitäköön Alioikeus tahi puheenjohtaja, jos julkinen haasto sillä välin on annetuksi tullut, kohta tointa sen peruuttamisesta, ilmoituksen pois ottamisella Oikeuden ovelta ja kuuluttamalla julkisissa sanomalehdessä, milloin niin tapahtua taitaa, vähintäänki kahdeksan päivää ennen määrättyä paikalletulopäivää. Muussa tapauksessa antakoon Alioikeus velkojille siinä kuulustuksessa, joka heidän ja velallisen kanssa on pidettävä, tiedon lakivoimaisesta päätöksestä; ja olkoon, sittenkuin konkurssi näin on rauennut, erinäisen tutkinnon varassa, kenen tulee kulut asiassa kärsiä.

Jos tuomioistuin siirtää konkurssiasian 1 a §:n 2 momentin perusteella toiseen tuomioistuimeen, pysyvät sen tuomioistuimen määräykset voimassa, josta asia siirretään, kunnes asian jatkokäsittelyssä toisin määrätään. Sama on voimassa, kun ylempi tuomioistuin oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 29 §:n nojalla siirtää asian toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

Valvontakirjelmässä on ilmoitettava saata-van määrä ja peruste. Valvontakirjelmässä tulee ilmoittaa erikseen vaaditun koron määrä tai peruste sekä se aika, jolta korkoa vaaditaan. Kestovelkasuhteeseen perustuvan saatavan osalta valvontakirjelmästä tulee käydä ilmi, miltä osin saatava kohdistuu konkurssin alkamista edeltäneeseen aikaan. Jos velkoja vaatii etuoikeutta, kirjelmässä on ilmoitettava, mihin vaatimus perustuu. Yrityksen saneerausmenettelyn alkamisen ja lakkaamisen välisenä aikana syntyneen saatavan etuoikeus on otettava huomioon, vaikka velkoja ei olisi tehnyt sitä koskevaa vaatimusta, jos etuoikeuden peruste ilmenee valvontakirjelmästä. Valvontakirjelmään on liitettävä jäljennös asiakirjasta, johon velkoja vetoaa. Valvontakirjelmässä on mainittava velkojan nimi sekä postiosoite ja muut yhteystiedot. (6.11.1998/796)

Jos valvontakirjelmä ei ole suomen tai ruotsin kielellä, pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että kirjelmän sisältö tarpeellisin osin käännetään jommalle kummalle näistä kielistä. Kääntämiskustannukset voidaan vähentää velkojalle tulevasta jako-osuudesta, jollei vieraan valtion kanssa tehdystä sopimuksesta muuta johdu. (26.11.1993/1027)

Jos velkojan saaminen on semmoinen, ettei sen suuruutta voida tarkkaan määrätä, ilmoittakoon kuitenkin mitä hän enintänsä tahtoo vaatia.

Se, jolla kiinteistöstä on ulosteko tai muu senkaltainen määrämaksu saatavana taikka jonka saamisen panttina kiinteistö muuten on, olkoon velvollinen, niinkuin ylempänä on sanottu, sitä ulostekoa tahi saamista valvomaan ainoastaan sikäli kuin hän tahtoo vaatia maksua velallisen muusta omaisuudesta. Sama olkoon laki sille, jolla kiinteästä omaisuudesta on saatavana palkkamäärä, joka on suoritettava paremmalla oikeudella kuin panttisaaminen, niin myös sille, jolla saamisvaatimuksesta on pantti- ja etuoikeus laivaan tai laivassa olevaan tavaraan.

Pesänhoitajan on laadittava luettelo, josta ilmenee kunkin valvotun saatavan määrä ja sen peruste. Jos saatavalle on vaadittu etuoikeutta, luetteloon on merkittävä vaatimuksen peruste sekä se asema maksunsaantijärjestyksessä, mikä saatavalle esitetyn etuoikeusvaatimuksen mukaan on tuleva. Luettelosta tulee käydä ilmi myös, mitkä saatavat ovat pesänhoitajan käsityksen mukaan viimesijaisia. Pesänhoitaja voi esittää luettelossa myös 35 §:ssä tarkoitetut muistutuksensa valvottuja saatavia vastaan.

Luettelo on toimitettava tuomioistuimelle sen antamien ohjeiden mukaisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen 35 §:ssä tarkoitettua määräpäivää.

Tuomioistuin voi kehottaa pesänhoitajaa tekemään luetteloon tarvittavat korjaukset, lisäykset ja muutokset. Velkojilla on pyynnöstä oikeus saada pesänhoitajalta jäljennös luettelosta. Luettelon toimittamisesta voidaan periä kohtuulliset kopio- ja lähetyskulut.

Velkoja saa valvoa konkurssissa saatavansa, jota koskeva velallisen sitoumus tai muu oikeusperuste on syntynyt ennen konkurssin alkamista.

Velkoja ei voi valvoa konkurssissa saatavaa, jota koskevan ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuus on lakannut ulosottolain 2 luvun 24–26 §:n mukaisesti. Jos saatava on täytäntöönpanokelpoisuuden aikana valvottu konkurssissa, määräajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista konkurssiin luovutetuista varoista. (27.6.2003/692)

Palkkaa, palkkiota tai muuta siihen rinnastettavaa etuutta koskevaa saatavaa ei voida määrätä maksettavaksi konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta eikä käyttää konkurssissa kuittaukseen siltä osin kuin saatava on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä tehtyyn työhön ja muihin olosuhteisiin nähden voidaan pitää kohtuullisena, jos saatava on tällä perusteella riitautettu.

Jos velkoja havaitsee, että hän on valvonnassa ilmoittanut kokonaan tai osaksi perusteettoman saatavan, hänen tulee oikaista valvontansa ennen sitä päivää, jona konkurssituomio annetaan. Velkoja voi 35 §:ssä tarkoitettuun määräpäivään mennessä oikaista valvontakirjelmässä olevan selvän virheen tai puutteellisuuden. Oikaisemista koskeva ilmoitus tehdään tuomioistuimelle ja siitä on toimitettava jäljennös pesänhoitajalle. (26.11.1993/1027)

Oikaisemista koskevan ilmoituksen saa tuomioistuimelle tehdä myös se, joka on konkurssissa valvomista varten siirtänyt toiselle saatavansa.

Velkoja, joka ei viimeistään paikalletulopäivänä ilmoita saatavaansa niin kuin 24 §:ssä säädetään, menettää oikeuden maksun saamiseen konkurssipesästä 30, 32 ja 33 §:ssä sekä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/91) 25 §:ssä tarkoitettuja tapauksia lukuunottamatta.

Velkojan, joka ei ole voinut laillisen esteen vuoksi valvoa saatavaansa, on ilmoitettava saatavansa tuomioistuimelle 24 §:n mukaisesti viipymättä ja viimeistään ennen sitä päivää, jona konkurssituomio annetaan. Tuomioistuin voi määrätä, että valvonnasta julkaistaan velkojan kustannuksella virallisessa lehdessä kuulutus, josta ilmenevät saatavan riitauttamista varten tarpeelliset tiedot, tai että kuulutuksesta annetaan velkojan kustannuksella asianosaisille muutoin tieto.

Työsuhteesta johtuva saatava, jonka pesänhoitaja on merkinnyt palkkaturvalain (866/1998) 13 §:ssä tai merimiesten palkkaturvalain (1108/2000) 11 §:ssä tarkoitettuun luetteloon, on katsottava valvotuksi.

Velkoja, jolla on irtainta omaisuutta panttina tahi muuten panttioikeudella hallussaan, ei menetä oikeuttaan siihen omaisuuteen, vaikka saatavaa, jonka vakuudeksi panttioikeus on voimassa, ei ole konkurssissa valvottu.

Jos velallinen, muu velkoja tai pesänhoitaja kiistää velkojan saatavan, velkoja ei saa maksua pantista ennen kuin saatava on niin ilmoitettu ja todistettu kuin saatavien valvonnasta säädetään. (31.1.1995/110)

Joka tahtoo käyttää saamistansa vain kuittaukseen velalliselle maksettavaa velkaansa vastaan, ei ole velvollinen sellaista vastasaamista konkurssissa valvomaan. Jos konkurssipesä velkoo sanottua velkaa ja jos vastasaamisen oikeusperuste tai sen syntyminen ennen konkurssia kiistetään, hänen on, käyttääkseen kuittausoikeutta, saamisensa niin todistettava, kuin jos se olisi konkurssissa valvottu. (7.5.1965/246)

Velalliselta olevaa saamista, joka luovutuksen nojalla on saatu kolmannelta myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 2 §:ssä tarkoitettua määräpäivää, ei voida käyttää kuittaukseen saamista vastaan, joka velallisella luovutuksen tapahtuessa oli velkojalta. Sama koskee myös saamista, joka mainituin tavoin on saatu aikaisemmin, jos velkojalla luovutuksen tapahtuessa oli perusteltua aihetta olettaa velallinen maksukyvyttömäksi. (26.4.1991/759)

Velkojalla, joka on sitoutunut velalliselle maksuun sellaisissa olosuhteissa, että tämä menettely on rinnastettavissa velallisen suorittamaan velan maksuun, ei ole kuittausoikeutta siltä osin kuin tällainen maksu olisi voitu peräyttää konkurssipesään. (26.4.1991/759)

Takauksen tai muun velvoitteen täyttämisestä johtuva oikeus korvaukseen katsotaan 33 §:n säännöksiä sovellettaessa saaduksi silloin, kun velvoite syntyi.

Jos konkurssipesä luovuttaa saamisen siten, että velkoja menettää mahdollisuutensa kuittauksen toimittamiseen, konkurssipesän on korvattava velkojalle siitä aiheutunut vahinko.

Vaikka saatava ei ole maksettavaksi käynyt, mahdettakoon sitä kuitenkin konkurssissa valvoa, taikka menköön se 33 §:n mukaan kuittaukseen.

Muistutukset konkurssissa valvottua saatavaa vastaan esitetään tuomioistuimelle kirjallisesti sen asettamaan määräpäivään mennessä (riitautus). Pesänhoitajan velvollisuudesta tehdä muistutus säädetään 67 a §:ssä. Muistutuksen voi tehdä myös velkoja ja velallinen. Mitä muualla laissa säädetään esiinhuudosta, koskee mainittua määräpäivää.

Muistutuskirjelmässä on ilmoitettava yksilöity vaatimus, seikat, joihin vaatimus perustuu, todisteet, jotka riitautuksen käsittelyssä aiotaan esittää, sekä mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen.

Riitautuksen käsittely jatkuu noudattaen soveltuvin osin, mitä riita-asian käsittelystä säädetään.

Riitautusta ei kuitenkaan käsitellä 1 momentin mukaisesti, jos:

Jos riitauttaja on jäänyt pois istunnosta, riitautus katsotaan peruutetuksi. Jos valvoja on jäänyt pois, valvonta on hylättävä siltä osin kuin se ei ole selvästi perusteltu tai riitauttaja ei luovu riitautuksestaan. Asia ratkaistaan tällöin tuomiolla.

Jos asianosainen ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenee hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, sillä on sama vaikutus kuin jos asianosainen olisi jäänyt pois istunnosta.

Syyte konkurssin yhteydessä ilmi tulleesta velallisen epärehellisyydestä, velallisen petoksesta, törkeästä velallisen petoksesta, velallisen vilpillisyydestä, velallisrikkomuksesta tai velkojansuosinnasta voidaan tutkia siinä tuomioistuimessa, missä velallisen konkurssimenettely on tai on ollut vireillä.

Velallisen on ilmoitettava pesänhoitajalle olinpaikkansa ja yhteystietonsa sekä oltava tarvittaessa pesänhoitajan tavoitettavissa.

Jos on todennäköisiä syitä epäillä, että velallinen poistuu maasta ja laiminlyö hänelle konkurssivelallisena kuuluvat pesän varojen ja velkojen ilmoittamiseen tai pesäluettelon oikeaksi vahvistamiseen liittyvät velvoitteet, tuomioistuin voi pesänhoitajan tai velkojan vaatimuksesta määrätä, ettei velallinen saa poistua maasta. Jos asia ei siedä viivytystä, kielto voidaan määrätä varaamatta velalliselle tilaisuutta tulla kuulluksi. Kielto on kumottava heti, kun sen voimassapitämiseen ei ole aihetta. Kielto voi olla voimassa enintään siihen asti, kun velallinen on vahvistanut pesäluettelon oikeaksi.

Maastapoistumiskieltoon määrätylle ei saa antaa passia. Jos hänelle on annettu passi, hänen on luovutettava se poliisin haltuun kiellon ajaksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä ei saa valittaa. Velallinen saa kuitenkin ilman määräaikaa kannella päätöksestä. Kantelu on käsiteltävä kiireellisenä.

Tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että velalliselle ilmoitetaan heti tarkoitukseen soveltuvalla tavalla 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta ja 2 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta luovuttaa passi poliisin haltuun sekä kiellon kumoamisesta ja raukeamisesta. Tuomioistuimen on viipymättä tehtävä poliisille vastaava ilmoitus tiedon tallentamiseksi poliisin henkilörekisteriin. Tallennetut tiedot poistetaan rekisteristä viipymättä kiellon rauettua tai tultua kumotuksi.

Velalliselle, joka on luonnollinen henkilö, ja hänen elatuksensa varassa olevalle on annettava konkurssipesän varoista avustusta, jollei hänen toimeentulonsa ole muuten turvattu. Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon myös velallisen ansaintamahdollisuudet ja velallisen toiminta pesän selvittämiseksi sekä konkurssipesän mahdollisuus suorittaa avustusta. Avustusta voidaan myöntää enintään konkurssituomion antamiseen asti.

Jos velallisen on saavuttava tuomioistuimeen tai muualle antamaan tietoja pesästä, hänelle on annettava konkurssipesän varoista kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta avustuksesta tai kustannusten korvauksesta on erimielisyyttä, asian ratkaisee tuomioistuin.

Konkurssipesään luetaan kaikki se ulosmittauskelpoinen omaisuus, joka velallisella konkurssin alkaessa oli tai joka ennen konkurssin päättymistä velalliselle tulee, sekä kaikki mitä takaisinsaannista konkurssipesään annettujen säännösten mukaisesti voidaan saada pesään takaisin. (31.1.1995/110)

Velalliselle maksettavasta palkasta, eläkkeestä ja elinkeinotulosta tulee konkurssipesälle niin suuri osa kuin siitä voidaan ulosmitata sen jälkeen kun tästä määrästä on erotettu lapselle ulosmitattu elatusapu. (30.12.1992/1585)

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.1992/1585 .

Velallisen oikeus perintöön tai testamenttiin ei kuulu hänen konkurssipesäänsä, jos velallinen perittävän kuoleman jälkeen on ennen konkurssin alkamista luopunut tai viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon perittävän kuolemasta ja oikeudestaan perintöön, luopuu perinnöstä perintökaaren 17 luvun 2 a §:n mukaisesti.

Takaisinsaannista konkurssipesään säädetään erikseen.

Kun päätös konkurssiin asettamisesta tehdään, tuomioistuin määrää samalla yhden tai useamman väliaikaisen pesänhoitajan. Ennen pesänhoitajan määräämistä tuomioistuimen tulee tarvittaessa kuulla velkojia ja pesänhoitajaksi esitettyä henkilöä. Väliaikaisen pesänhoitajan kelpoisuudesta ja esteellisyydestä, tehtävään suostumuksen antaneen velvollisuudesta ilmoittaa seikoista, jotka vaikuttavat hänen riippumattomuuteensa ja tasapuolisuuteensa pesänhoitajana, sekä väliaikaisen pesänhoitajan tehtävästään vapauttamisesta on voimassa, mitä 51 §:n 1 ja 3 momentissa sekä 61 §:ssä säädetään. (19.12.1997/1218)

Väliaikaisen pesänhoitajan tulee ottaa pesän asiakirjat ja omaisuus hoitoonsa, laatia luettelo pesän varoista ja veloista sekä ryhtyä muihin tehtävän edellyttämiin toimiin.

Väliaikaisella pesänhoitajalla on oikeus saada tehtävästään työn vaativuuteen, tehtyyn työhön ja muihin seikkoihin nähden kohtuullinen palkkio. Väliaikaisella pesänhoitajalla on myös oikeus saada korvaus hänelle aiheutuneista tehtävän kannalta tarpeellisista kustannuksista. Jos konkurssi raukeaa tai peruuntuu, maksuvelvollinen on velallinen. Tuomioistuin määrää tällöin palkkion suuruuden pesänhoitajaa ja läsnä olevaa velallista kuultuaan. Kysymys palkkion määrästä voidaan siirtää myös erikseen ratkaistavaksi. Palkkiosta ei voida määrätä ennen kuin 50 b §:ssä tarkoitettu selvitys on annettu tuomioistuimelle. Väliaikaisella pesänhoitajalla on oikeus pidättää konkurssin raukeamisen tai peruuntumisen varalta tarpeellinen määrä konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta palkkion ja korvauksen maksamista varten. (19.12.1997/1218)

4 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1218 .

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Väliaikaisen pesänhoitajan on laadittava velallisesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta selvitys, josta tulee ilmetä ainakin:

Selvitys on annettava tuomioistuimelle sen määräämänä ajankohtana. Selvitys on samalla toimitettava konkurssiasiamiehelle ja syyttäjälle sekä pyynnöstä esitutkintaviranomaiselle ja velkojalle.

Jos myöhemmin tulee ilmi seikkoja, joilla voi olla olennaista merkitystä arvioitaessa sitä, tuleeko velallinen tai hänen edustajansa määrätä liiketoimintakieltoon, on pesänhoitajan ilmoitettava niistä viipymättä syyttäjälle ja konkurssiasiamiehelle. Pesänhoitajan on annettava syyttäjälle liiketoimintakieltoasiaa varten ne tiedot ja asiakirjat, joita tämä pyytää.

Velkojainkuulustelussa tuomioistuin määrää läsnä olevia sekä harkintansa mukaan muitakin velkojia ja pesänhoitajaksi esitettyä henkilöä kuultuaan yhden tai useamman uskotun miehen pesänhoitajaksi. Pesänhoitajan on oltava täysivaltainen ja rehelliseksi tunnettu henkilö. Hänen tulee olla tehtävään kykenevä ja sopiva. Hän ei saa olla velalliseen eikä velkojaan sellaisessa suhteessa, että se voi olla omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan velalliseen nähden tai tasapuolisuuttaan velkojia kohtaan tai muuten kykyään hoitaa asianmukaisesti tehtäväänsä.

Tuomioistuin voi myöhemmin määrätä pesänhoitajan määrättyä tehtävää varten, jos siihen on erityistä syytä. Tällaisesta pesänhoitajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä tässä laissa säädetään pesänhoitajasta.

Sen, joka on antanut suostumuksensa pesänhoitajan tehtävään, tulee ilmoittaa tuomioistuimelle kaikki ne seikat, jotka voivat olla omiaan vaarantamaan hänen riippumattomuuttaan tai tasapuolisuuttaan pesänhoitajana tai aiheuttamaan näissä suhteissa perusteltuja epäilyksiä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla.

1 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1218 .

Oikeus voi myöskin, jos konkurssipesän laajuus ja laatu tekevät sen tarpeelliseksi, määrätä yhden tai useamman, tässä tehtävässä kokeneen ja taitavan henkilön valvomaan uskottujen miesten hallintoa, ja maksetaan hänelle konkurssipesän varoista palkkio oikeuden harkinnan mukaan sekä kustannusten korvaus.

Uskottujen miesten pitää, heti kun ovat määrätyt, ottaa konkurssipesä hoitoonsa, hankkia itsellensä tarkka tieto pesän tilasta, tarkastaa pesänkirjoitus, ylöspanna mitä ei ennen ole kirjoitettu, valvoa pesän oikeudenkäymisiä ja asioita, ajaa saatavia sisään ja valmistaa pesä selvitystä varten.

Jos konkurssipesässä on tavaraa, jonka ilmoitetaan olevan toisen omaa ja joka voidaan erottaa velallisen omaisuudesta, uskottujen miesten on pantava omaisuus talteen. Jos omistajan oikeus on riidaton, uskottujen miesten on luovutettava tavara hänelle niiden ehtojen täyttämistä vastaan, joihin hänet voidaan katsoa velvolliseksi. Jos omistajan vaatimuksesta huolimatta uskotut miehet eivät luovuta tavaraa, omistajan on, jollei hän tahdo valvoa vaatimustaan konkurssissa, vaadittava tavaraa haasteen nojalla oikeudessa.

Jos se tavara, jonka velallinen on toiselta vastaan ottanut, ei enää ole tallella, taikka jos sitä ei täydellä visseydellä saateta velallisen omasta omaisuudesta eroittaa, saakoon omistaja sen arvosta makson, niinkuin muustakin saatavasta, sittenkuin hän vaatimuksensa on konkurssissa valvonut.

Jos tavara, jota myytäväksi tahi muuten on velalliselle uskottu, on tullut myydyksi, ja jos makso siitä joko kokonansa taikka joksikin osaksi on, konkurssin aljettua, konkurssipesään tullut, taikka jos se on ostajalla velkana; olkoon entisellä omistajalla, sikäli kuin se mitään ostajan laillista oikeutta loukkaamatta voi tapahtua, sama oikeus siihen, mitä näin on tullut sisään tahi velkana on, kuin hänellä olisi ollut itse tavaraan, jos se olisi tallella ollut.

Jos velallinen on harjoittanut semmoista elinkeinoa, jota hänen velkojansa laillisesti jatkaa saattavat, olkoon sen edellensä harjoittaminen velkojien päätöksen vallassa. Mitä elinkeinon jatkaminen voittoa tuottaa, käyköön konkurssipesän omaksi, mutta jos siitä tappiota syntyy, älköön velallinen siitä olko vastauksessa.

Uskotulla miehellä on samanlainen oikeus kuin toimitsijamiehellä myydä konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta.

Jos velallinen on valittanut konkurssiin asettamista koskevasta päätöksestä, ylempi tuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta kieltää uskottua miestä tai toimitsijamiestä myymästä omaisuutta enempää kuin 50 a §:n mukaan on tarpeen tai antaa muita omaisuuden myyntiä rajoittavia määräyksiä, kunnes toisin määrätään.

Velallisen edellä tarkoitettu vaatimus on toimitettava välittömästi muutoksenhakutuomioistuimelle, jonka tulee ottaa se välittömästi tutkittavakseen.

Rahat, jotka sisään tulevat ja joita ei pesän hallintoon tarvita, pitää uskottujen miesten panna pankkiin korkoa vastaan, taikka myös, muutettuina luotettaviksi korkoa kasvaviksi velkaseteleiksi tahi talletustodistuksiksi, yleisessä rahalaitoksessa säilyttää, elleivät velkojat kokouksessansa, kuten 60 §:ssä sanotaan, päätä että rahat, täyttä vakuutta vastaan, jonka velkojat hyväksyvät, paikalletulopäivään asti ovat ulos lainattavat taikka muulla tavalla kasvullisiksi tehtävät. Jos ei rahoja nyt määrätyllä tavalla voida saada korkoa kasvaviksi, ovat ne yleisessä rahalaitoksessa kasvuttomina talletettavat.

Uskottujen miesten on kutsuttava velkojat kokoukseen käsittelemään konkurssipesän hallintoa koskevia asioita, milloin siihen on aihetta. Kutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä tärkeimmät kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsussa on mainittava myös, että poissa olevat velkojat saavat tyytyä läsnä olevien päätöksiin. Kutsu on julkaistava virallisessa lehdessä sekä tarkoitukseen soveltuvassa päivälehdessä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. (26.11.1993/1027)

Jos ei ketään velkojata saapuville tule; olkoon uskotuilla miehillä päätöksen valta.

Pesänhoitaja voidaan vapauttaa tehtävästään:

Pesänhoitaja voidaan myös omasta pyynnöstään pätevästä syystä vapauttaa tehtävästään.

Pesänhoitajan vapauttamista voi hakea velallinen tai velkoja. Tuomioistuimen on varattava pesänhoitajalle ja harkintansa mukaan muille asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi hakemuksen johdosta.

Jos pesänhoitaja on vapautettu tehtävästään, hänen tilalleen on tarvittaessa määrättävä uusi pesänhoitaja noudattaen, mitä 50 tai 51 §:ssä säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla.

Uskotut miehet ovat valvonnalle varatun määräpäivän jälkeen ilman eri määräystä toimitsijamiehiä, jollei heille ole myönnetty tehtävästään vapautusta. Uskottujen miesten hallintoa valvomaan määrätyn henkilön toimikausi jatkuu vastaavasti ilman eri määräystä.

Velkojat antakoot paikalletulopäivänä tahi sittemmin toimitsiamiehille ohjeita, joita heidän tulee hallinnossa noudattaa; olkoon myös velkojien lupa valita yksi tahi useampia asiamiehiä, joille toimitsiamiesten tulee aika-ajoin tehdä tili.

Toimitsiamiesten tulee, niin pian kuin tapahtua taitaa, kuulutuksen kautta, niinkuin 60 §:ssä on sanottu, kutsua velkojat kokoukseen ja heille silloin antaa tieto pesän tilasta; olkoot myös velvolliset muutoin kutsumaan velkojat kokoon, kun joku asia sitä vaatii. Kuulutusta sanomalehdissä älköön tarvittako. Jos kaikki velkojat muulla tapaa niin aikaiseen saavat kokouksesta tiedon, että siinä voivat oikeuttansa valvoa.

Jos velkoja muissa tilaisuuksissa tulee tietoja anomaan toimitsiamiehiltä, taikka saadaksensa katsella pesän kirjoja ja asiapapereita; olkoot toimitsiamiehet velkapäät hänelle altisna olemaan. Jos hän jostakin asiasta tahtoo kaikkia velkojia kuulusteltaviksi; pitäkööt toimitsiamiehet huolta heidän kokoon kutsumisesta, kun sen tarpeelliseksi katsovat. Jos toimitsiamiehet eivät myönnytä velkojan pyyntöä, saakoon hän siitä Oikeudelle ilmoittaa, ja tutkikoon Oikeus siihen pyyntöön syytä.

Pesänhoitajan on tarkastettava valvonnat. Jos hän katsoo, että saatava tai sille vaadittu etuoikeus on perusteeton, hänen on tehtävä valvonnasta muistutus siten kuin 35 §:ssä säädetään.

Luettelosta, joka pesänhoitajan on laadittava valvotuista saatavista, säädetään 24 a §:ssä.

Palkkaturvana maksettavien saatavien selvittämisestä säädetään palkkaturvalaissa ja merimiesten palkkaturvalaissa.

Uskottujen miesten tahi toimitsiamiesten vaalissa, niin myös kaikissa muissa asioissa, jotka koskevat konkurssipesän hallintoa ja selvitystä, olkoon velkojilla päättävä valta, kuitenkin 52, 62, 71 ja 72 §:ssä sanotuin rajoituksin ja poikkeuksin; ja käyköön se päätökseksi, josta ne saapuville tulleet velkojat sopivat, joiden saamiset yhteenlaskettuina tekevät suurimman summan. Ilmeisesti perusteetonta saamista älköön äänestyksessä otettako huomioon.

Jos velkakumppani tai takausmies ja velkoja valvovat samaa saamista, olkoon heillä yhteensä sen saamisen suuruuden mukaan laskettu äänivalta. Jos he eivät voi yksimielisiksi päästä, olkoon velkojan ääni ratkaiseva, elleivät toiset lunasta häntä pois tahi aseta täyttä vakuutta hänen saamisestaan.

Jos päätöksestä, joka on tehty vastoin 59, 71, 72 tai 73 §:ää, on tullut vahinkoa, on niiden velkojain, jotka olivat päätöstä kannattaneet, itsekunkin saamisensa suuruuden mukaan korvattava se vahinko.

Uskotut miehet tai toimitsijamiehet hoitakoot konkurssipesän omaisuutta ja oikeutta, niinkuin huolellinen mies hoitaa omaansa, taikka korvatkoot vahingon. Jos uskottuja miehiä tai toimitsijamiehiä on useampia ja jos he keskenään tahtovat jakaa hallintotoimen, määrätköön siitä oikeus.

Jos hallintotoimi heillä on jakamatta, olkoon jokainen heistä yhtä oikeutettu kantamaan pesälle tulevia rahoja ja ryhtymään niihin muihin toimiin, joita luovutetun omaisuuden oikeata hoitoa ja selvitystä varten tarvitaan, mutta älkööt he muutoin kuin yhteisesti suostuko sellaiseen toimeen, jonka kautta pesältä jokin oikeus hukataan taikka se johonkin uuteen velvoitukseen sidotaan. Vastatkoot he myös, itsekukin yhtäläisesti, koko hallinnosta, kuitenkin niin, että toinen ei ole vastuussa sellaisesta toisen pesälle tuottamasta vahingosta, jota hän ei ole voinut estää.

Jos velallinen on velkojillensa tehnyt sovinto- ja akordiehdotuksen velan maksamisesta, siinä tarkoituksessa että hänet jälleen päästettäisiin varojansa hallitsemaan, mikäli niitä ei ole ennen paikalletulopäivää myyty, olkoon ehdotuksen hyväksyminen niiden velkojain yksimielisen päätöksen varassa, jotka sanottuna päivänä tai sen perästä, siinä ajassa ja niillä ehdoilla kuin ylempänä on myönnetty, ovat näyttäneet itsellänsä olevan saatavia pesässä, ja tehtäköön akordi kirjallisesti sekä annettakoon oikeuteen. Jos akordiehdotusta ei ole tehty taikka ja velkojat eivät ole sitä huomioonsa ottaneet, pitäkööt toimitsijat, kokoonnuttuaan velkojain ja velallisen kanssa, huolta jäljellä olevan omaisuuden myymisestä, jota älköön lykättäkö tuonnemmaksi, elleivät kaikki kokouksessa läsnä olevat velkojat lykkäyksestä sovi sekä myöskin velallinen siihen suostu.

Konkurssipesän on myytävä konkurssipesään kuuluva omaisuus pesän kannalta edullisimmalla tavalla. (31.1.1995/110)

Myytäessä kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetussa asetuksessa tarkoitettua omaisuutta, rekisteröityä alusta tai ilma-alusta taikka autoa tai muuta autokiinnityslain (810/72) mukaista kiinnityksen kohdetta on pysytettävä voimassa panttioikeus ja muu oikeus, josta sellainen omaisuus vastaa. Pesänhoitaja voi antaa sellaisen omaisuuden myytäväksi ulosottolaissa säädetyssä järjestyksessä. (31.1.1995/110)

Muun kuin 3 momentissa tarkoitetun irtaimen pantin myynnistä säädetään 76 §:ssä. (31.1.1995/110)

Riidanalaisista varoista tehdyn sovintotarjouksen hyväksykööt konkurssipesän puolesta ne velkojat, joiden saamisia yhteensä on enempi puoli, jos velallinen siihen suostuu. Ellei hän suostu, ajakoon itse riidan, jos hän panee vakuuden siitä mitä tarjotaan sovintoa. Ellei hän sitä voi, olkoon asia velkojain tutkittava.

Jos velallisyrityksen liiketoiminta tai varallisuus tai osa niistä on tarkoitus luovuttaa toiminnallisena kokonaisuutena sellaiselle luovutuksensaajalle, joka tai jonka omistaja on 2 momentissa tarkoitetussa läheisyyssuhteessa velalliseen, velallisyrityksen omistajaan tai velkojaan, päätös luovutuksesta edellyttää, että sitä kannattavat sekä ne velkojat, joiden saatavia on enemmän kuin puolet panttioikeuden tai muun perusteen nojalla etuoikeutetuista saatavista, että ne velkojat, joiden saatavia on enemmän kuin puolet muista saatavista. Saatava, jonka vakuutena on pantti- tai etuoikeuden tuottava pidätysoikeus tai yrityskiinnitys velallisen omaisuuteen, katsotaan kokonaisuudessaan etuoikeutetuksi saatavaksi. Huomioon ei oteta niitä viimesijaisia saatavia, joille ei ilmeisesti tule kertymään jako-osuutta. (31.1.1995/110)

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan, kun luovutuksensaaja tai, jos luovutuksensaaja on yhteisö, siitä vähintään viidenneksen omistava on takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 3 §:ssä tarkoitetussa läheisyyssuhteessa:

Velkoja, joka on lupautunut luotottamaan konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hankintaa, ei saa osallistua luovutusta koskevaan päätöksentekoon, jos hänen saatavansa on etuoikeutettu panttioikeuden tai muun perusteen mukaan.

Toimitsiamiesten hallinnosta niiden rahain suhteen, jotka konkurssitavarastoon kuuluvat, olkoon noudatettavana mitä 59 §:ssä on sanottu.

Kysymyksen tullessa esiin, joka selvästi koskee yhden tahi muutamain velkojain oikeutta, älköön toinen velkoja päätökseen siitä osaa ottako.

Jos velkojat ovat jotakin päättäneet toisen vahingoksi, joka päätökseen ei ole osallisena ollut, tahi semmoisista asioista, jotka joko ovat Oikeuden tutkittavat, taikka eivät kuulu tavaraston hallintoon; olkoon se mitätön.

Kaikki semmoiset kustannukset, joita konkurssivaraston ylöskirjoitukseen, hoitoon ja hallintoon, niin myös selvitykseen, velkojien kokouksiin ja oikeudenkäymiseen tarvitaan, maksakoon tavarasto.

Ennen kuin konkurssituomio on annettu, voidaan valvotuille saataville maksaa jako-osuuden ennakkoa, mikäli pesän varat siihen riittävät. Ennakon maksamisessa tulee noudattaa velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain mukaista järjestystä. Saatavasta, joka on riitainen tai ehdollinen, ei ennakkoa voida maksaa.

Ennakon maksamisesta voidaan vaatia vakuus. Vakuutta ei kuitenkaan vaadita julkisyhteisöltä eikä julkisoikeudelliselta laitokselta tai yhdistykseltä.

Jos velkojalla on irtainta omaisuutta panttina tai muuten panttioikeuden nojalla hallussaan, velkojan on itse huolehdittava pantin myymisestä, jollei konkurssipesä sitä lunasta. Velkojan on annettava pesänhoitajille riittävän ajoissa tieto pantin myynnistä. Panttia myytäessä on otettava huomioon myös konkurssipesän edut. Jos velkoja ei tahdo toimittaa myymistä, konkurssipesä voi huolehtia siitä. Konkurssipesä voi toimittaa myynnin kuitenkin vain, jos velkoja saa siten täyden maksun saatavastaan.

Velkojan on annettava konkurssipesälle tilitys myynnistä ja myyntihinnan käyttämisestä sekä luovutettava sille mahdollinen ylijäämä.

Jos velkoja tahtoo saada maksoa nostaa ja sitä häneltä kielletään; olkoon hänellä valta siitä ilmoittaa itsensä Oikeudessa, ja tutkikoon Oikeus onko se myönnettävä.

Palkkion uskotuille miehille ja toimitsijamiehille määrätköön velkojat joko vissiksi summaksi sadalta taikka muun perusteen mukaan. Älköön kuitenkaan toimitsijamiesten palkkiota luettako ajan mukaan. Uskotut miehet tai toimitsijamiehet, jotka ovat velkojia, älkööt ottako osaa palkkion päättämiseen. Jollei uskottu mies, toimitsijamies, konkurssivelallinen tai joku velkojista tyydy velkojain päätökseen, joka koskee uskotun miehen tai toimitsijamiehen palkkiota, ratkaiskoon oikeus asian, ja olkoon siinä noudatettavasta menettelystä soveltuvin kohdin voimassa, mitä 84 §:ssä säädetään. Uskotut miehet tai toimitsijamiehet älkööt kuitenkaan nostako palkkiota, ennenkuin ovat tehneet lopullisen tilinsä.

Sellaisen omaisuuden myyntihinnasta, johon velkojalla on muu kuin yrityskiinnitykseen perustuva panttioikeus, on heti ulosmittaus- ja myyntikulujen jälkeen konkurssipesälle suoritettava ne välttämättömät kulut ja menot, jotka esineen hoidosta ja myymisestä ovat pesälle aiheutuneet.

Velkojain kokouksissa Oikeudesta ulkona on pöytäkirja heidän päätöksistänsä kirjoitettava ja ylösluettava, kuin myöskin muutamain heidän allekirjoitettava; ja uskotut miehet ja toimitsiamiehet tallettakoot pöytäkirjan, vaadittaessa velkojain saatavilla pidettäväksi.

Velallinen olkoon velvollinen antamaan velkojille, heidän uskotuille miehillensä tahi toimitsijoilleen ne tiedot pesästä, joita he pyytävät ja velallinen voi antaa. Jos hän niskoittelee, olkoon laki niinkuin 18 §:ssä on sanottu.

Tuomioistuin voi muuttaa tai kumota konkurssipesää koskevan velkojien päätöksen vain, (26.11.1993/1027)

Jos joku tahtoo moittia velkojainkokouksen päätöstä 83 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, hänen on tehtävä siitä hakemus tuomioistuimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Se, joka ei ole saanut laillista kutsua kokoukseen eikä ole ollut kokouksessa läsnä, voi tehdä hakemuksen 30 päivän kuluessa siitä, kun hänen voidaan katsoa saaneen tiedon päätöksestä. Asian vireilläolo ei estä velkojainkokouksen päätöksen täytäntöönpanoa, jollei tuomioistuin toisin määrää. (26.11.1993/1027)

Jos velkoja tahi velallinen, joka kokouksessa oli päätöstä tehtäessä läsnä, ei siitä ole ilmoittanut tyytymättömyyttä; älköön hänellä sittemmin olko puhevaltaa sitä vastaan.

Oikeuden päätös niissä asioissa, jotka nyt mainitut ovat, lykättäköön valituksen kautta Hovioikeuden tutkittavaksi.

Konkurssiasiamies seuraa ja valvoo konkurssipesien hallintoa siten kuin siitä erikseen säädetään.

Velallinen vastaa ennen konkurssin alkua syntyneestä saatavasta myös sillä omaisuudella, jonka velallinen vastaisuudessa saa, jollei velkojan kanssa ole toisin sovittu.

91 §:n sijaan ovat tulleet Rikoslain 5 luku ja 39:6 §.

92 §:n sijaan on tullut Rikoslain 39:7 §.

Jos ne velkojat, jotka paikalletulopäivänä ovat saataviansa valvoneet, keskenänsä ja velvollisen kanssa sopivat konkurssitavaraston selvittämisestä ja jakamisesta, taikka velan maksamisesta, ilman tuomiotta asiassa; tehtäköön se sovinto kirjallisesti ja annettakoon Oikeuteen. Jos se nähdään kaikkien velkojain ja velallisen allekirjoittamaksi, pitää oikeuden kohta vahvistaa se, ilmoituksen ohessa että konkurssi niin on päättynyt.

Jos jäljestäpäin tulee ilmi, että velallinen on tehnyt itsensä vikapääksi petolliseen menetykseen velkojiansa kohtaan, niinkuin 86 §:ssä on sanottu, käyköön se velan maksun helpoitus mitättömäksi, joka sovinnon kautta ehkä on velalliselle annettu.

Tuomio velkojien maksuvaatimuksista on annettava kahden kuukauden kuluessa muistutuksen tekemiselle varatun määräajan päättymisestä. Tuomioistuin määrää tuomion antamisajankohdasta samalla, kun julkinen haaste annetaan.

Jos velkojan maksuvaatimus käsitellään 35 a §:ssä tarkoitetussa taikka erillisessä menettelyssä, määrätään tuomiossa velkojan oikeus maksuun sen suuruiseksi kuin siitä erikseen päätetään.

Jos velallinen on pakoon lähtenyt; tuomittakoon kuitenkin asiassa, siltä osalta kuin tuomio koskee velkojain saatavia ja etuoikeutta toistensa edeltä; mutta niiden edesvastausväitteiden tutkimisen, joita velallista vastaan on tehty, jättäköön Oikeus siksensä, kunnes hän tavataan.

Velkojan saatavasta konkurssissa annettu ratkaisu määrää sen, mikä oikeus velkojalla on saada maksu saatavalleen konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta.

Mikäli velallinen tai velkoja on toisen velkojan saamisvaatimusta vastaan tehdyt muistutuksen, tuomioistuimen tulee, ratkaistessaan asian, tutkia muistutus ja vaatimus. Saatava, jota vastaan ei ole tehty muistutusta, on pidettävä hyväksyttynä. Jos jonkun velkojan saamisvaatimus kokonaan tai osaksi hylätään, tulee se niidenkin velkojien hyväksi, jotka eivät ole tehneet saatavaa vastaan muistutusta.

Sen keskinäisen järjestyksen, jossa hyväksytyt ja tuomioistuimen vahvistamat saatavat, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, on konkurssipesästä maksettava, määrätköön tuomioistuin, vaikka vaadittua etuoikeutta vastaan ei ole tehty muistutusta.

Konkurssi katsotaan päättyneeksi, kun alioikeuden tuomio annetaan.

Pesänhoitajan on pidettävä tuomio asianosaisten saatavilla.

Muutosta tuomioon haetaan hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä.

Jos velkoja saa Oikeuden tuomioon muutosta, niin älköön se kuuluko niille, jotka eivät ole muutosta hakeneet. Kuitenkin yhdistykööt useammat velkojat yhteiseen muutoshakemukseen; ja kelvatkoon siinä tapauksessa yksi vetoominen heidän kaikkien puolesta.

Sittenkuin Alioikeuden tuomio konkurssiasiassa annettu on, tulee toimitsiamiesten, olkoonpa sitä vastaan vedottu tahi ei, kokoukseen 66 §:n mukaan kutsua velkojat ja velallinen, sekä heidän tarkastettavaksi silloin esiin tuoda kirjallinen tilinteko omaisuuden hallinnosta ynnä ulosjakoehdotuksen kanssa. Jos ei tilintekoa voida kerrallansa päättää; tehtäköön kuitenkin nyt sanotussa kokouksessa semmoinen tili, että siitä selvästi nähdään, miten konkurssitavarastoa siihen asti on hoidettu, missä tilassa se silloin on ja kuinka paljon heti saatetaan ulosjakaa.

Siinä ehdotuksessa, josta 101 §:ssä puhutaan, laskettakoon jako-osuus kaikille konkurssissa valvotuille saamisvaatimuksille, jollei niitä ole hyljätty tuomiopäätöksen kautta, joka on saanut laillisen voiman. Velkoja, jonka saatava ulostuomituksi nähdään, saakoon, vaikka tuomio on korkeamman Oikeuden tutkinnon varassa, ylöskantaa jako-osuuden hänelle tuomitulta saamissummalta, vaan antakoon siitä vakuuden, jos eivät muut asianomistajat muuten hänelle myönnä sen ulossaamista. Kruunun ja yleisten laitosten suhteen olkoon tällaisessa tapauksessa noudatettavana mitä 75 §:ssä sanotaan.

Jos velkojan saamis- tahi etuoikeusvaatimusta joko kokonansa taikka joksikin osaksi, ei ole hyväksytty, pantakoon kuitenkin sille vastaava jako-osuus häntä varten erilleen, kunnes nähdään, saako hän tuomioon muutosta. Sama olkoon laki, jos saatava on erinäisen tutkinnon varassa, niinkuin 96 §:ssä on sanottu.

Mitä näin erilleen pannaan, se pitää toimitsiamiesten tehdä korkoa kasvavaksi taikka, jos ei sitä voi tapahtua, yleisessä rahalaitoksessa säilyttää, niinkuin 59 §:ssä on säätty; ja sille summalle juokseva korko, jonka velkoja sitten tulee samaan, menköön myös hänelle.

Siltä saatavalta, joka muuten ei vielä olisi maksettavaksi käynyt ja jolta korkoa ei ole määrätty juoksevaksi ennen maksopäivää, luetaan jako-osuus sen summan mukaan, joka jää jälelle, sittenkuin viiden prosentin jälkeen vuodelta juokseva korko ulosjakamispäivästä velan määräpäivään on koko saatavasta otettu.

Jos ei täydellistä tilintekoa konkurssivarastosta ole yhtaikaa jakoehdotuksen kanssa annettu, taikka jos joku summa on erilleen pantu riidanalaista vaatimusta varten, josta tuomio sittemmin on julistettu, pitää lisätilinteko ja jako-osuus velkojille laitettaman, niin pian kuin se soveliaasti voi tapahtua ja ainakin silloin kuin käsillä olevista varoista saatetaan velkojain saataville jakaa viisi sadalta. Sittenkuin kaikki toimitsijamiehistä riippumattomat esteet konkurssipesän lopulliselle selvitykselle ovat poistetut, tulee toimitsijamiesten valmistaa asianomainen lopputili ja, sen jako-osuuden kanssa yhdessä, joka velkojille vielä on tuleva, laillisesti kuulutetussa kokouksessa antaa se heille viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viimeinen este lakkasi. Lisäksi on toimitsijamiesten kuukauden kuluessa konkurssipesän lopullisesta selvityksestä toimitettava oikeudelle siitä sellaiset tiedot kuin asetuksella tarkemmin määrätään.

Jos velkojalle ei kertyisi konkurssipesän varoista asetuksella säädettyä markkamäärää suurempaa jako-osuutta, voidaan tällaisen velkojan saatava jättää jaossa huomiotta.

Jos velallisen omaisuutta, johon velkojalla on saatavastaan panttioikeus, ei ole myyty ennen jakoehdotuksen laatimista eikä panttivelkojalle pantin arvon ylittävältä osalta tulevaa jako-osuutta voida sen vuoksi laskea, voidaan 105 §:ssä tarkoitetussa loppukokouksessa toimitsijamiehen pantin todennäköisestä arvosta tekemän arvion perusteella päättää, mille osalle panttivelkojan saatavaa jako-osuus lasketaan. Arviota tehdessään toimitsijamiehen on kuultava panttivelkojaa.

Jos toimitsijamiehet laiminlyövät tahi niskoittelevat täyttää tilinteko- ja jakovelvollisuutensa tai antaa oikeudelle tiedot konkurssipesän lopullisesta selvityksestä sen mukaan kuin ylempänä on sanottu, olkoon oikeudella jonkun velkojan, velallisen tai viimeksimainitussa tapauksessa virallisen syyttäjän ilmoituksesta, valta heidät siihen velvoittaa sakon haastolla tai muulla sopivalla uhalla. Kaiken kulungin ja vahingon, joka sellaisesta niskoittelemisesta tahi laiminlyömisestä syntyy asiallisille, maksakoon heille täydellisesti toimitsijamiehet, jota paitsi he, kun laiminlyöminen on raskaampaa laatua, ovat tuomittavat menettämään sen palkkion, joka heille muuten konkurssipesän selvityksestä olisi ollut tuleva.

Jos velkoja tahi velallinen tahtoo moittia konkurssitavaraston hallintoa tahi toimitsiamiesten siitä tekemää tiliä, pitää hänen kolmessa kuukaudessa sen kokouksen perästä, jossa lopullinen tilinteko annettiin, haastattaa moitteesta Oikeuteen. Jos semmoinen luvunlasku on annettu, jossa ei ole lopullista tilintekoa; olkoon velallisella ja velkojalla myöskin oikeus sitä moittia, niin kauan kuin lopullisen tilinteon moittimisaika ei ole ohitse.

Moite, jota velkoja ajaa 107 §:n mukaan, älköön kelvatko toisen velkojan eduksi. Mitä velallinen voittaa sellaisen moittimisen kautta, jota hän ajaa, se menköön konkurssitavarastoon.

Kauppiaana pidetään tämän säännön mukaan sitä, joka kirjanpitolain mukaan on liiketoiminnastaan kirjanpitovelvollinen.

Mitä tässä Säännössä käsketään saatavain valvomisesta konkurssissa, sitä älköön sovitettako semmoisiin saataviin joltakin pankilta, jotka perustuvat pankin ulosantamille, painetuille tahi piirretyille seteleille ja jokaisen kädessä kulkeville saamistodistuksille.

Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava pankkitarkastusvirastolle, jos se on asettanut joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskijan konkurssiin. Ilmoituksessa on mainittava, kenet tuomioistuin on määrännyt konkurssipesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi.

Pankkitarkastusviraston on saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen julkisella kuulutuksella kehotettava niitä, joilla on hallussaan konkurssiin asetetun liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoja, maksunsaantioikeuden menettämisen uhalla kahden vuoden kuluessa kuulutuksen antamispäivästä toimittamaan velkakirjat sen henkilön kirjattaviksi ja merkinnällä vahvistettaviksi, jonka konkurssituomioistuin on sitä varten määrännyt. Samassa ajassa on sellaisen joukkovelkakirjalainan osuuden, josta ei ole annettu velkakirjaa, omistajan ilmoittauduttava edellä mainitulle henkilölle, mikäli häntä ei ole merkitty velkojaksi sanotun joukkovelkakirjalainan osuudenomistajista pidettävään luetteloon.

Kuulutus on velallisen kustannuksella julkaistava Virallisessa lehdessä 2 momentissa tarkoitettuina vuosina, vähintään kahdesti kumpanakin. Pankkitarkastusvirasto voi lisäksi velallisen kustannuksella julkaista kuulutuksen yhdessä tai useammassa kotimaisessa tai ulkomaisessa sanomalehdessä taikka muussa tiedotusvälineessä. Jos joukkovelkakirjalaina on julkisen kaupankäynnin kohteena Suomessa, pankkitarkastusviraston on toimitettava kuulutus myös arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle asianomaiselle julkisen kaupankäynnin järjestäjälle.

Erityisen asiamiehen määräämisestä konkurssihallinnon kanssa valvomaan konkurssipesän rahaksimuuttoa on voimassa, mitä pankkitarkastusvirastosta annetun lain (1273/90) 10 §:n 3 momentissa on säädetty.

Joukkovelkakirjan haltijalla ja joukkovelkakirjalainan osuudenomistajalla on oikeus saada maksu niin kuin saamisensa valvonut velkoja siitä huolimatta, ettei saamista ole valvottu muulla kuin 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Tässä laissa tarkoitetut ilmoitukset velkojille voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen, jollei ole tarpeen käyttää todisteellista tiedoksiantotapaa.

Kaikkiin tämän Säännön mukaan Oikeuden puheenjohtajalle kuuluviin edeltävalmistustoimiin konkurssiasioissa pitäköön hänen ryhtyä, vaikka hän näkee itsensä jäävilliseksi ruveta asiata tutkimaan; mutta jos Oikeus, ilman jäävillisettä puheenjohtajatta, ei ole tuomionvoipa, tulee hänen viipymättä ilmoittaa se asianlaita Hovioikeudelle, jotta jäävitön puheenjohtaja määrättäisiin asian käyttelemistä varten Oikeudessa.

Kun Oikeuden puheenjohtajan on käynyt toimiin tahi antanut päätöksen niissä tapauksissa, joissa se tämän Säännön mukaan hänelle kuuluu, valitettakoon siitä Hovioikeuteen siinä järjestyksessä ja sen ajan kuluessa, joka valituksille paikkakunnan Alioikeuden päätöksiä vastaan laissa on määrätty; mutta päätös pantakoon kuitenkin toimeen, jos ei kieltoa sitä vastaan Hovioikeudesta tule väliin. Samoin pitää kaikki Oikeuden tekemät päätöksen oikeudenkäymisen ajalla konkurssiasiassa vaikka niistä Hovioikeuteenkin valitetaan, noudatettavina oleman, kunnes Hovioikeus on valituksesta lauseensa antanut; tästä kuitenkin eroittamalla kysymykset siitä uskottujen miesten tahi toimitsiamiesten palkkiosta, joka heille on konkurssitavaraston hallinnosta tuleva, joissa kysymyksissä, kun ne lykätään Hovioikeuden tutkittaviksi, Hovioikeuden määräystä pitää odotettaman.

Oikeusministeriö pitää rekisteriä konkurssiasioista, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, velallista koskevien rekisteritietojen päivitystä, tuomioistuimia, täytäntöönpanoa, luotonvalvontaa sekä tilasto- ja tutkimustoimintaa varten. Jokaisella on oikeus saada otteita rekisteriin merkityistä seikoista. Tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla säädetään asetuksella.

Konkurssiasioista tehtävistä erinäisistä ilmoituksista säädetään asetuksella.

Tämän Säännön pitää tuleman voimaan alkaen Tammikuun 1 päivästä 1869, vaan älköön sitä käytettäkö niihin asioihin, jotka silloin jo ovat Oikeudessa riitaan pantuina.