Laki yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta (1241 / 2023, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7 § Asunto
Asumistukea voidaan myöntää ruokakunnan Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi asunnoksi katsottavan vuokra-asunnon tai asumisoikeusasunnon asumismenoista. Asunnon pitää olla kelvollinen asuntona käytettäväksi ja viralliselta käyttötarkoitukseltaan asunnoksi tai muutoin vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettu.
Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jonka hallinta perustuu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaiseen vuokrasopimukseen.
Mitä tässä laissa säädetään vuokra-asunnosta, sovelletaan myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (393/2021) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon, jollei jäljempänä toisin säädetä.
8 § Oikeus asumistukeen
Ruokakunnalla on oikeus saada asumistukea 70 prosenttia siitä 9 §:ssä säädettyjen hyväksyttävien, mutta enintään 10 §:ssä säädettyjen enimmäismääräisten asumismenojen määrästä, josta on vähennetty ruokakunnan tulojen mukaan määräytyvä 16 §:ssä säädetty perusomavastuuosuus.
9 § Hyväksyttävät asumismenot
Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset. Erikseen maksettavina vesimaksuina otetaan huomioon 17 euroa henkilöä kohden kuukaudessa ja lämmityskustannuksina 38 euroa kuukaudessa ensimmäiseltä henkilöltä ja sen jälkeen 13 euroa jokaista lisähenkilöä kohden.
Edellä 1 momentissa mainittuja lämmityskustannuksia korotetaan 4 prosenttia Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa ja 8 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Jos vuokralla asuvalla ruokakunnalla on alivuokralainen, ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksaman vuokran määrä.
10 § Enimmäisasumismenot
Ruokakunnan 9 §:n mukaan hyväksyttävistä asumismenoista otetaan huomioon enintään seuraavat euromäärät kuukaudessa:
Ruokakunnan koko henkeä | I kuntaryhmä | II kuntaryhmä | III kuntaryhmä |
1 | 492 | 390 | 344 |
2 | 706 | 570 | 501 |
3 | 890 | 723 | 641 |
4 | 1 038 | 856 | 764 |
Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkilöä, 1 momentin mukaisia asunnon enimmäisasumismenoja korotetaan I kuntaryhmässä 130 euroa, II kuntaryhmässä 117 euroa ja III kuntaryhmässä 112 euroa jokaista neljä henkilöä ylittävää ruokakunnan jäsentä kohden.
Kunnat jaetaan kuntaryhmiin seuraavasti:
1) I kuntaryhmään kuuluvat: Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa;
2) II kuntaryhmään kuuluvat: Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Mikkeli, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti;
3) III kuntaryhmään kuuluvat muut kuin 1 tai 2 kohdassa mainitut kunnat.
12 § Asumistuessa huomioon otettavat tulot
Vuokratulosta vähennetään vuokranantajan maksamat vastike ja hoitomenot.
16 § Perusomavastuuosuus
Perusomavastuuosuus on 50 prosenttia asumistuessa huomioon otettavista tuloista, joista on vähennetty täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo on 555 euroa lisättynä 78 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 246 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden. Jos perusomavastuuosuus on vähemmän kuin 10 euroa, sitä ei oteta huomioon.
31 § Asumistuen takaisinperiminen
Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata Kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman asumistuen saajan suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.
52 § Rahamäärien pyöristäminen
Asumistukea määrättäessä otetaan asumismenot, ruokakunnan jäsenten tuloerät, perusomavastuuosuuden määrä ja maksettava asumistuki huomioon kuukausimääräisinä sentin tarkkuudella. Ruokakunnan yhteenlasketut tulot, 10 §:ssä säädetyt asumismenojen enimmäismäärät ja 16 §:ssä säädetyt perusomavastuuosuuden laskennassa käytettävät arvot pyöristetään täysiksi euroiksi.