Laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta (1090 / 2013, alkuperäinen)

Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien yhteisö, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista, edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.

Metsänhoitoyhdistyksen tehtävänä on tarjota jäsenilleen metsän omistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen liittyviä palveluja. Metsänhoitoyhdistyksen oikeuteen harjoittaa taloudellista toimintaa sovelletaan, mitä yhdistyslain (503/1989) 5 §:ssä säädetään.

Yhdistys voidaan rekisteröidä tässä laissa tarkoitetuksi metsänhoitoyhdistykseksi, jos sen jäseninä rekisteröintiä haettaessa on vähintään 300 metsänomistajaa, joiden hallinnassa on omistusoikeuden tai pysyvän hallintaoikeuden perusteella metsätalouteen käytettävissä olevaa maata yhteensä vähintään 10 000 hehtaaria.

Metsänhoitoyhdistyksen rekisteröimistä koskevaan hakemukseen on liitettävä Suomen metsäkeskuksen lausunto siitä, että 1 momentissa tarkoitetut rekisteröimisen edellytykset ovat olemassa.

Rekisteröidyn metsänhoitoyhdistyksen nimessä tulee olla sana "metsänhoitoyhdistys" tai "metsäreviiri" taikka vastaava ruotsinkielinen sana "skogsvårdsförening" tai "skogsrevir". Näitä sanoja ei saa käyttää muun yhdistyksen nimessä.

Metsänhoitoyhdistyksen perustamiseen ja muuhun rekisteröintimenettelyyn sovelletaan, mitä yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen perustamisesta ja rekisteröinnistä.

Metsänhoitoyhdistyksen jäseniksi voidaan hyväksyä 2 §:ssä tarkoitetut metsänomistajat. Jos metsä on yhteisomistuksessa, kaikki yhteisomistajat voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseniksi. Jos yhdistyksen jäsenenä on yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitettu yhteismetsä, yhteismetsän osakas voidaan hyväksyä yhdistyksen jäseneksi. Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ei omista metsää, voidaan hyväksyä yhdistyksen kannatusjäseneksi ilman äänioikeutta.

Metsänhoitoyhdistyksen oikeuteen saada tietoja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä sovelletaan, mitä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetussa laissa (419/2011) säädetään. Metsänhoitoyhdistyksellä ei ole kuitenkaan oikeutta saada henkilötietoja henkilötietolain (523/1999) 8 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella.

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttävät jäsenten ehdottamat ja vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Jos metsän omistaa 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu yhtymä, yhteisö, yhteisetuus tai puolisot yhteisesti, metsänomistajilla on yksi yhteinen ääni. Valtuutetut valitaan kerralla ilman vaalipiirijakoa. Metsänhoitoyhdistyksen yhdistyessä valtuusto voidaan kuitenkin valita ensimmäisen kerran vaalipiirijakoa noudattaen. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

Päätettäessä metsänhoitoyhdistyksen yhdistymisestä ja siihen liittyvistä järjestelyistä päätökseksi tulee yhdistyslain 27 §:n estämättä se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa tai, jos päätös tehdään erillisessä äänestystilaisuudessa tai postitse, arvalla ratkaistava tulos. Metsänhoitoyhdistyksen säännöissä ei voida poiketa tästä päätöksentekojärjestyksestä.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuuston valitsemisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.