Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta (915 / 2005, muutoksineen)

Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan lukiolain (629/1998) 18 §:n 1 momentissa ja jäljempänä 2 §:ssä mainituissa oppiaineissa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 §:n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina.

Reaaliaineissa järjestetään kokeet ylioppilastutkintolautakunnan määräämällä tavalla uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, psykologiassa, filosofiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa, maantieteessä ja terveystiedossa.

Reaaliaineiden kokeissa tulee olla oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.

Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).

Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa.

Kun kokelas on valinnut tutkintonsa pakolliseksi kokeeksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaativamman tason kokeen tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettavan äidinkielen kokeen ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Myös kokelas, jolla on oikeus suorittaa äidinkielen kokeena oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuva koe ja joka on saanut hylätyn arvosanan tavanomaisesta äidinkielen kokeesta, voi vaihtaa kokeen oppimäärään suomi tai ruotsi toisena kielenä perustuvaksi kokeeksi.

Ylioppilastutkinnon suorittamiseen saa seuraavissa tilanteissa käyttää pitemmän ajan kuin ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentissa säädetään:

Jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat.

Ylioppilastutkintolautakunta päättää 1 momentissa tarkoitettujen järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.

Ylioppilastutkintotodistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä kokelas on hyväksytysti suorittanut tutkintoon kuuluvat pakolliset kokeet, tai sen tutkintokerran mukaan, jonka loppuun mennessä ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 6 §:n 3 momentin nojalla todetaan, ettei hylätty suoritus estä todistuksen antamista.

Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos tutkinto katsotaan suoritetuksi hylätyn arvosanan estämättä, todistukseen merkitään myös hylätty arvosana.

Jos kokelas on uusinut kokeen ennen kuin tutkintotodistus on 7 §:n mukaan päivätty, todistukseen merkitään annetuista arvosanoista parempi. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen arvosana.

Kokelaalle, jolle ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla ei anneta ylioppilastutkintotodistusta, annetaan todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta, jos

Todistus hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta annetaan myös kokelaalle, joka on 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa ajassa suorittanut vain osan pakollisista kokeista.

Henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti yhden tai useamman erillisen ylioppilastutkintoon kuuluvan kokeen, annetaan todistus suoritetuista kokeista.

Kokelaalle, joka suorittaa ylioppilastutkintoa yhtä useammalla tutkintokerralla, annetaan pyynnöstä ylioppilastutkintorekisterin ote, josta hänen suorituksensa ilmenevät.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta kuultuaan. Ministeriö voi kuulla tarvittaessa myös muita sidosryhmiä. Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa. (18.10.2012/565)

Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Lautakunta voi ottaa apujäseniä kokeiden laatimista ja arvostelua varten.

Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa.

Ylioppilastutkintolautakunta laatii neljäksi vuodeksi kerrallaan esityksen ylioppilastutkinnon kehittämis- ja toimeenpanosuunnitelmaksi, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy.

Ylioppilastutkintolautakunta hyväksyy ohjesäännön, jossa määrätään:

Opetushallitus vahvistaa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä jäsenten ja apujäsenten palkkiot.

Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka hoitaa ja kehittää tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan hallintoa.

Ylioppilastutkintolautakunnan kanslia toimii Opetushallituksen erillisyksikkönä.

Kanslian esimiehenä toimii pääsihteeri, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää lautakuntaa kuultuaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa pääsihteerin palkkauksen.

Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä lautakunnalle ne kokelaat, joilla ei ole ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 4 §:n mukaan oikeutta osallistua kokeeseen, johon he ovat ilmoittautuneet.

Rehtori ilmoittaa kullakin tutkintokerralla ylioppilastutkintolautakunnalle lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä ne kokelaat, joille ei anneta lukion päättötodistusta eikä todistusta ammatillisen tutkinnon suorittamisesta.

Rehtorin tulee antaa ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettu päätöksensä viipymättä tiedoksi lautakunnalle. Päätöksen saatua lainvoiman rehtorin tulee ilmoittaa siitä lautakunnalle.

Kokelaalle annetaan ylioppilastutkintotodistus tai todistus kokeiden suorittamisesta sen estämättä, että hänen suoritukseensa on haettu tarkistusarvostelua. Jos arvosana tarkistusarvostelun tuloksena muuttuu, palautetun ylioppilastodistuksen tai muun todistuksen tilalle annetaan maksutta uusi todistus.

Tarkistusarvostelun tulos ilmoitetaan kokelaalle, tarkistusarvostelua pyytäneelle henkilölle ja lukion rehtorille.

Lukiokoulutuksen järjestäjä perii maksut, jotka on säädetty osallistumisesta ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin, sekä tilittää maksut ylioppilastutkintolautakunnalle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Reaaliaineen koe terveystiedossa järjestetään ensimmäisen kerran vuoden 2007 ensimmäisellä tutkintokerralla.

Jollei ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 7 §:n 1 momentista tai tämän asetuksen 5 §:stä muuta johdu, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa hyväksytysti suorittanut reaalikokeen, voi sen uusintana suorittaa yhden reaaliaineen kokeen, ja kokelas, joka on valinnut reaalikokeen pakolliseksi ja jonka suoritus on hylätty ennen tämän asetuksen voimaantuloa, voi hylätyn kokeen uusintana suorittaa pakollisena reaaliaineen kokeen. Sen estämättä, mitä 4 §:n 1 momentissa säädetään, kokelas, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittanut hyväksytysti reaalikokeen ja tämän asetuksen voimassa ollessa suorittanut hyväksytysti reaaliaineen kokeen, ei voi uusia reaaliaineen koetta.

Jos kokelas on ennen ylioppilastutkintotodistuksen päiväämistä uusinut reaalikokeen tai suorittanut hyväksytysti sekä reaalikokeen että reaaliaineen kokeen, tutkintotodistukseen merkitään paras näiden kokeiden arvosanoista. Jos parasta suoritusta ei voida arvostelun perusteella todeta, tutkintotodistukseen merkitään viimeiseksi suoritetun kokeen arvosana.

Hyväksytystä reaalikokeesta ja hyväksytystä reaaliaineen kokeesta, joiden arvosanoja ei merkitä ylioppilastutkintotodistukseen, annetaan erillinen todistus.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.