Laki korkeimmasta oikeudesta (665 / 2005, muutoksineen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Korkeimman oikeuden tehtävät
1 §
Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa.
Korkein oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan.
2 §
Lainkäyttöasioina korkein oikeus käsittelee:
1) asiat, joissa valitetaan hovioikeuden ratkaisusta;
2) asiat, joissa sen mukaan kuin erikseen säädetään valitetaan muun tuomioistuimen tai lainkäyttöelimen ratkaisusta;
3) asiat, jotka koskevat ylimääräistä muutoksenhakua, sen mukaan kuin erikseen säädetään;
4) syyteasiat, jotka koskevat hovioikeuden presidentin tai sen jäsenen taikka valtakunnansyyttäjän tai apulaisvaltakunnansyyttäjän virkarikoksia;
5) kysymykset siitä, kuuluuko asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen toimivaltaan;
6) muut lain mukaan lainkäyttöasioina käsiteltävät asiat.
3 §
Muina asioina korkein oikeus:
1) antaa tasavallan presidentin vahvistettavaksi toimitetusta laista perustuslain 77 §:ssä tarkoitetun lausunnon;
2) antaa armahdusasiassa perustuslain 105 §:ssä tarkoitetun lausunnon;
3) käsittelee sille Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan kuuluvat asiat;
4) käsittelee, sen mukaan kuin erikseen säädetään, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevia asioita;
5) käsittelee muut sen tehtäviksi erikseen säädetyt oikeudenhoitoa koskevat asiat;
6) käsittelee oikeushallintoasioita sen mukaan kuin erikseen säädetään.
4 §
Korkein oikeus antaa pyynnöstä valtioneuvostolle lausuntoja lainsäädäntökysymyksistä.
Korkein oikeus voi tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.
5 § (25.8.2016/680)
5 § on kumottu L:lla 25.8.2016/680 .
2 luku Asioiden ratkaiseminen
6 §
Korkeimmassa oikeudessa asiat käsitellään ja ratkaistaan jaostoissa. Korkeimman oikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta säädetään oikeudenkäymiskaaressa.
7 §
Presidentti voi päättää lainkäyttöasian siirtämisestä tarpeellisilta osiltaan käsiteltäväksi täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa, jossa on 11 jäsentä, jos asian tai sen osan ratkaisua harkittaessa osoittautuu, että jaosto on poikkeamassa korkeimman oikeuden aikaisemmin omaksumasta kannasta. Presidentti voi muutoinkin määrätä periaatteellisesti merkittävän tai muuten laajakantoisen lainkäyttöasian tai sen osan käsiteltäväksi täysistunnossa tai vahvennetussa jaostossa.
8 §
Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut lainsäädäntöaloitteet käsitellään täysistunnossa. Myös 3 §:n 6 kohdassa tarkoitetut oikeushallintoasiat käsitellään täysistunnossa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Muissa 3 ja 4 §:ssä tarkoitetuissa asioissa korkein oikeus on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Korkein oikeus voi kuitenkin päättää, että asia tai sen osa käsitellään täysistunnossa tai muussa laajemmassa kokoonpanossa.
9 §
Korkeimman oikeuden istunnoissa asiat ratkaistaan esittelystä.
Presidentti ratkaisee asiat esittelystä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
3 luku Presidentti ja muut jäsenet
10 § (25.8.2016/680)
Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä vähintään 15 oikeusneuvosta. Korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlaissa (673/2016) .
Korkeimman oikeuden määräaikaisista jäsenistä säädetään tuomioistuinlaissa.
11 §
Korkeimman oikeuden toimintaa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa presidentti.
Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa virantoimituksessa oleva virassa vanhin jäsen.
12 §
Korkeimman oikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti ja virantoimituksessa olevat jäsenet.
4 luku Esittelijät ja muu henkilöstö
13 § (25.8.2016/680)
Korkeimmassa oikeudessa on esittelijöinä kansliapäällikkö, esittelijäneuvoksia sekä vanhempia oikeussihteereitä ja oikeussihteereitä.
Esittelijät nimittää korkein oikeus. Enintään kolmasosa kaikista esittelijän viroista voi olla määräajaksi täytettäviä esittelijäneuvoksen virkoja. Tällaiseen virkaan voidaan nimittää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Viittä vuotta lyhyemmäksi määräajaksi voidaan nimittää vain erityisestä syystä. Muilta osin esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksiin, nimittämisperusteisiin ja nimittämiseen määräajaksi sekä muutoksenhakuun esittelijän nimittämistä koskevasta päätöksestä sovelletaan, mitä tuomioistuinlaissa säädetään tuomarin kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisperusteista ja nimittämisestä määräajaksi sekä muutoksenhausta tuomarin nimittämistä koskevasta päätöksestä. (9.11.2018/886)
Korkeimman oikeuden muista viroista ja virkamiehistä määrätään työjärjestyksessä.
14 § (25.8.2016/680)
Mitä perustuslain 103 §:ssä säädetään tuomarin virassapysymisoikeudesta ja tuomarin virasta, sovelletaan myös korkeimman oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan.
Mitä tuomioistuinlaissa säädetään tuomarista ja tuomarin virasta, sovelletaan myös korkeimman oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan.
5 luku Palvelussuhteen väliaikainen järjestely
15 §
Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään yhden kuukauden vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapaudesta päätetään täysistunnossa.
Korkein oikeus myöntää virkavapauden oikeusneuvokselle. Siitä päätetään täysistunnossa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
16 §
Virkavapauden myöntämisestä kansliapäällikölle ja muulle esittelijälle sekä muulle virkamiehelle määrätään työjärjestyksessä.
6 luku Erinäisiä säännöksiä
17 §
Korkeimman oikeuden esittelijää syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
18 §
Korkein oikeus vahvistaa työjärjestyksen itselleen. Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja muusta työskentelystä korkeimmassa oikeudessa. Työjärjestyksessään korkein oikeus voi vapauttaa 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet käsittelemästä 3 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja asioita sekä korkeinta oikeutta koskevia talous- ja hallintoasioita.
Korkeimman oikeuden työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
19 §
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettu laki (74/1918) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.