Kun valvonta on päätetty järjestää Suomessa, on ehdollisen vankeuden määräämisessä täytäntöönpantavaksi sovellettava, jollei jäljempänä toisin säädetä, rikoslain (39/1889) 2 b luvun säännöksiä.

Sellainenkin muussa pohjoismaassa ehdollisesti tuomittu, jonka valvontaa ei ole päätetty järjestää Suomessa, voidaan, jos hänet täällä tuomitaan koeaikana tekemästään rikoksesta, julistaa menettäneeksi ehdollisen rangaistuksen etu soveltamalla rikoslain 2 b luvun säännöksiä.

Katsoessaan, että muussa pohjoismaassa tuomittu ehdollinen rangaistus olisi määrättävä rikoslain 2 b luvun säännösten perusteella pantavaksi täytäntöön taikka että ehdollisesti tuomittuun nähden olisi ryhdyttävä toimiin sen johdosta, että hän on jättänyt noudattamatta tuomiossa edellytettyjä tai sen nojalla annettuja erityisiä ehtoja tai määräyksiä, tuomioistuin voi siirtää asian ratkaistavaksi siihen valtioon, jossa tuomio on annettu tai tuomittu on valvottavana.