Laki sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta (811 / 2000, muutoksineen)

Tässä laissa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan saumattoman palveluketjun järjestämisen alueellisesta kokeilusta sekä siihen liittyvistä omaneuvojapalveluista, palveluketjusuunnitelmasta ja viitetietokannasta. (19.12.2003/1225)

Tämän lain tavoitteena on saada kokemuksia saumattoman palveluketjun järjestämisestä sekä siitä, miten tietoteknologian hyödyntämistä voidaan parantaa vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja muun sosiaaliturvan asiakkaiden tarpeita sekä miten tietoteknologiaan käytettäviä varoja voidaan tässä toiminnassa kohdentaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tätä lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän, muun viranomaisen, yhteisön, palvelujen tuottajan, itsenäisen ammatinharjoittajan ja Kansaneläkelaitoksen järjestäessä tai toteuttaessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa tai muuta sosiaaliturvaa kokeilussa mukana olevien kuntien asukkaille.

Kunta tai kuntayhtymä taikka ne yhdessä voivat hakea kokeilun piiriin pääsemistä sosiaali- ja terveysministeriölle osoitettavalla hakemuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää lain soveltamisesta hakijakunnassa tai -kuntayhtymässä tai molemmissa, jos hakemuksen ja sen liitteenä olevan kokeilusuunnitelman perusteella arvioidaan kokeilun vaatimien teknisten, taloudellisten, hallinnollisten ja muiden edellytysten olevan olemassa. Sosiaali- ja terveysministeriö julkistaa kokeilun piiriin lopullisesti tulevat alueet riittävällä tavalla.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatetaan, mitä muutoin säädetään sosiaali- ja terveydenhuollosta ja muusta sosiaaliturvasta.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Kokeilussa mukana oleva kunta tai kuntayhtymä voi järjestää omaneuvojapalveluita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunnan ja kuntayhtymän on tiedotettava tällaisten palvelujen sisällöstä ja järjestämisestä sekä huolehdittava siitä, että asiakkailla on mahdollisuus saada riittävät tiedot omaneuvojapalveluiden käyttöönotosta.

Omaneuvojana voi toimia kunnan tai kuntayhtymän taikka kunnan tai kuntayhtymän kanssa ostopalvelusopimuksen tehneen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan palveluksessa oleva sosiaali- tai terveydenhuollon tehtäviä suorittava työntekijä tai viranhaltija, jolla on riittäväksi katsottava kokemus ja koulutus. Omaneuvojana voi myös toimia kunnan tai kuntayhtymän kanssa ostopalvelusopimuksen tehnyt itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on riittäväksi katsottava kokemus ja koulutus.

Omaneuvojan tehtävänä on:

Omaneuvojalla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada tehtävänsä suorittamiseksi tarpeellisia asiakasta koskevia tietoja tämän antamalla kirjallisella 3 §:n 9 kohdassa tarkoitetulla suostumuksella.

Asiakas päättää omaneuvojan palveluiden käytöstä ja valitsee omaneuvojansa 5 §:ssä asetetut edellytykset täyttävistä hänen sosiaali- tai terveydenhuoltonsa toteuttamiseen osallistuvista henkilöistä, joiden tehtäviin kuuluu omaneuvojana toimiminen. Ennen omaneuvojan valitsemista asiakasta on informoitava omaneuvojan valitsemisesta, tehtävistä ja tiedonsaannista, sopimuksen kestosta sekä mahdollisuudesta luopua omaneuvojapalveluista.

Kun asiakas on valinnut omaneuvojan, laaditaan omaneuvojapalvelujen tarkemmasta toteuttamisesta kirjallinen sopimus, jonka asiakas ja omaneuvoja allekirjoittavat.

Jos asiakkaalle on laadittu tai laaditaan muun lain tai noudatetun käytännön perusteella palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma tai tämän lain mukainen palveluketjusuunnitelma, voidaan tieto omaneuvojasopimuksen olemassaolosta liittää kyseisen suunnitelman yhteyteen.

Asiakas voi milloin tahansa kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa omaneuvojapalveluiden käyttämisestä, jolloin sopimuksen voimassaolo päättyy. Erityisestä syystä asiakkaan kanssa neuvoteltuaan omaneuvojapalveluita järjestävä kunta tai kuntayhtymä voi todeta omaneuvojasopimuksen päättyneeksi. Tieto omaneuvojasopimuksen päättymisestä merkitään välittömästi asiaa koskeviin asiakirjoihin sekä viitetietokantaan.

Kokeiluun osallistuva työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettu työnantaja voi järjestää omaneuvojapalveluita osana työnantajan itse järjestämää työterveyshuoltoa noudattamalla soveltuvin osin, mitä 4–8 §:ssä säädetään omaneuvojasta.

Yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa laaditaan hänen palvelujensa ja etuuksiensa saumattoman toteutumisen varmistamiseksi palveluketjusuunnitelma, jos kokeilun piiriin kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä tai viranhaltija arvioi hänen palvelutarpeensa sekä tosiasiallisen hoidon ja huollon toteuttamisen sitä edellyttävän. Suunnitelmaa on tarvittaessa muutettava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa.

Palveluketjusuunnitelman laatimiseen ja muuttamiseen osallistuvat myös muut asiakkaan etuuksien ja palveluiden toteuttamisesta vastuussa olevat sosiaali- tai terveydenhuollon sekä muun sosiaaliturvan työntekijät ja viranhaltijat siten kuin asiakkaan kanssa sovitaan. Jos asiakas on tehnyt omaneuvojasopimuksen, osallistuu myös omaneuvoja palveluketjusuunnitelman laadintaan ja muuttamiseen.

Jos asiakkaalle on laadittu palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma muun lain tai noudatetun käytännön perusteella, voidaan palveluketjusuunnitelmaa laadittaessa ottaa huomioon kyseinen suunnitelma saumattoman palveluketjun toteuttamisen edellyttämällä tavalla.

Palveluketjusuunnitelmaa ja siihen tehtyjä muutoksia koskevat tiedot talletetaan niiden sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjien asiakasrekistereihin, joiden edustaja on osallistunut suunnitelman laatimiseen tai muuttamiseen.

Palveluketjusuunnitelman laatimisessa ja muuttamisessa tarvittava tietojenvaihto edellyttää asiakkaan antamaa kirjallista 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettua suostumusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon varmennetussa sähköisessä asioinnissa asiakas voidaan todentaa henkilökorttilain (829/1999) mukaisessa henkilökortissa olevalla varmenteella tai vastaavan tasoisella muulla varmenteella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö voidaan ammattia harjoittaessaan todentaa riittävän tasoisella varmenteella.

Sähköisessä asioinnissa myös sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio voidaan varmentaa.

Asiakas, organisaatio tai organisaation edustaja voi 12 §:ssä tarkoitetun varmenteen avulla sähköisesti allekirjoittaa ja salata lähettämänsä asiakirjan tai muun viestin.

Viitetietokannan käyttötarkoituksena on asiakkaan saumattoman palveluketjun edistäminen nopeuttamalla asiakastietojen hakua ja luovuttamista sekä helpottamalla asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä muuta sosiaaliturvaa järjestettäessä ja toteutettaessa.

Viitetiedot luo ja tallettaa viitetietokantaan sekä luovuttaa ja muuten käsittelee kukin kokeilun piirin kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjä omalta osaltaan. Näitä tehtäviä voidaan suorittaa myös kokeilun piiriin kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon rekisterinpitäjän lukuun kirjallisen toimeksiantosopimuksen perusteella.

Viitetietokantaan talletettavista tiedoista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä tietojen luovuttamisen edellytyksistä ja muusta käsittelystä tulee informoida asiakasta.

Viitetietona talletetaan viitetietokantaan asiakkaan nimi, henkilötunnus, tiedon sijaintipaikka, yleisluonteinen kuvaus viitetiedon osoittamasta tiedosta, viitetiedon tallettamisaika sekä viitetietokannan toiminnan edellyttämät tekniset tiedot. (19.12.2003/1225)

Viitetietokantaan talletetaan myös asiakkaan suostumukset viitetietojen luovuttamiseen sekä viitetietojen käyttö- ja luovutustiedot (lokitiedot).

Viitetietokantaan talletetut viitetiedot ovat salassa pidettäviä siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja muussa laissa säädetään. Viitetietoja voidaan luovuttaa vain tässä laissa säädetyillä perusteilla.

Viitetietoja voidaan salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa:

Tieto viitetietojen luovuttamisesta 2 momentin 3 kohdan perusteella tulee kirjata viitetietokantaan samoin kuin tietojen luovuttamisen peruste. Asiakasta tulee informoida luovutuksesta heti kun se on mahdollista.

Sen lisäksi mitä henkilötietolaissa (523/1999) säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeudesta, asiakkaalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, kuka on käyttänyt tai kenelle on luovutettu häntä koskevia viitetietoja sekä mikä on ollut käytön tai luovutuksen peruste. Rekisterinpitäjä saa periä tietojen antamisesta korvauksen vain henkilötietolain 26 §:n 3 momentissa säädetyin edellytyksin.

Edellä 1 momentissa säädetyn käyttö- ja luovutustietojen tarkastusoikeuden toteuttamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä henkilötietolaissa säädetään rekisteröidyn tarkastusoikeudesta.

Jos asiakkaalla ei ole edellytyksiä arvioida suostumuksensa merkitystä, hänen saumattoman hoito- ja palveluketjunsa toteuttamiseksi tarpeellisia tietoja saa antaa hänen laillisen edustajansa kirjallisen suostumuksen perusteella, jollei tietojen antaminen ole selvästi vastoin asiakkaan tahtoa tai etua. (19.12.2003/1225)

Jos asiakas ei itse kykene osallistumaan palveluketjusuunnitelman laatimiseen tai muuttamiseen, suunnitelma on laadittava tai muutettava, jos mahdollista, yhteisymmärryksessä asiakkaan laillisen edustajan kanssa. (19.12.2003/1225)

Jos asiakas ei itse kykene osallistumaan omaneuvojasopimuksen tekemiseen, asiakkaan puhevaltaa omaneuvojasopimukseen liittyvissä asioissa voi käyttää hänen laillinen edustajansa. (19.12.2003/1225)

Edellä 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa asiakkaan puhevaltaa käyttävällä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada suostumuksen antamista, palveluketjusuunnitelman laatimista tai muuttamista taikka omaneuvojasopimukseen liittyvää puhevallan käyttämistä varten välttämättömät asiakasta koskevat tiedot.

Viitetietokannan ja toiminnallisen yksikön asiakasrekisterin tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla, jos tietojen luovuttamiselle laissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja jos tietojen luovutuksensaaja esittää selvityksen siitä, että tietojen käytöstä ja suojaamisesta voidaan huolehtia henkilötietolaissa edellytetyllä tavalla.

Edellä 2 luvussa tarkoitetut omaneuvojapalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Rangaistus 23 §:ssä tarkoitetun salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2000.

Tämä laki on voimassa 31 päivään elokuuta 2015. (21.12.2010/1228)

Tämän lain voimassaolon päättymisen jälkeen tiedot omaneuvojasopimuksista, palveluketjusuunnitelmista ja suostumuksista talletetaan asianomaisen rekisterinpitäjän asiakasrekisteriin. Omaneuvojasopimukset säilytetään 10 vuotta ja palveluketjusuunnitelmat ja suostumukset yhtä kauan kuin muut vastaavat asiakasrekisteriin talletetut tiedot. Viitetiedot hävitetään 10 vuoden kuluttua tämän lain voimassaolon päättymisestä.

4 momentti on kumottu L:lla 19.12.2003/1225 .

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.