Laki kihlakunnansyyttäjästä (195 / 1996, muutoksineen)

Paikallisena syyttäjäviranomaisena on kihlakunnansyyttäjä.

Kihlakunnansyyttäjä on syyttäjäntehtävissään valtakunnansyyttäjän määräysvallan alainen siten kuin yleisistä syyttäjistä annetussa laissa (199/1997) säädetään. (11.3.1997/200)

Syyttäjäviranomaisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään erikseen.

Kihlakunnansyyttäjä toimii syyttäjänvirastossa. Virasto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Viraston päällikkönä on johtava kihlakunnansyyttäjä.

Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja heillä on oltava tehtävän hoitamiseen tarvittava taito.

Johtavan kihlakunnansyyttäjän ja kihlakunnansyyttäjän nimittää valtakunnansyyttäjä.

Paikallinen syyttäjäntoimi järjestetään kihlakunnittain siten, että syyttäjänvirasto voi koostua yhdestä tai useammasta kihlakunnasta. Virastolla voi olla palvelutoimistoja.

Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä syyttäjänvirastot hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa tai aluehallintovirastoa kuultuaan määrätä syyttäjänviraston hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen syyttäjänviraston toimialueella.

Syyttäjänviraston toimialueista ja päätoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Syyttäjänviraston palvelutoimistojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä syyttäjänviraston osallistumisesta kihlakunnanviraston palvelutoimiston toimintaan säädetään oikeusministeriön asetuksella.

Kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa syyttäjänviraston alueella toimivat käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia.

Syyttäjänvirastossa voi olla määräajaksi nimitettyjä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttäjiä.

Apulaissyyttäjän syyttäjänvirastoon nimittää johtava kihlakunnansyyttäjä.

Apulaissyyttäjän käsiteltäväksi voidaan antaa rangaistusmääräysasioita ja rikesakkoasioita sekä yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltäviä rikosasioita. (27.8.2010/762)

Apulaissyyttäjän käsiteltäväksi voidaan antaa rangaistusmääräysasioita ja yhden tuomarin kokoonpanossa käsiteltäviä rikosasioita.

Apulaissyyttäjä, joka on toiminut tässä tehtävässä neljä kuukautta, voi käsitellä yksittäistä rikosasiaa, jossa mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta. Apulaissyyttäjä ei kuitenkaan saa käsitellä rikosasiaa, jota on pidettävä tulkinnanvaraisena tai epäselvänä tai muuten vaikeana ratkaista taikka jossa syytetty on vangittu. (8.6.2001/468)

Apulaissyyttäjät ovat 1 ja 2 momentissa säädetyn toimivaltansa rajoissa toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa syyttäjänviraston alueella toimivat käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia. (22.12.2006/1317)

Johtavaa kihlakunnansyyttäjää, kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.

Syyttäjänviraston päällikkö vahvistaa syyttäjänviraston työjärjestyksen.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan kaupunginviskaaleista 23 päivänä huhtikuuta 1976 annettu laki (352/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä kaupunginviskaalista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä 18 päivänä joulukuuta 1992 annettu laki (1436/92) .

Tämän lain voimaan tullessa syyttäjäntehtäviä hoitava kaupunginviskaali, nimismies tai apulaisnimismies voidaan nimittää kihlakunnansyyttäjän virkaan, vaikka hän ei täytä 3 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.