Laki talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslain muuttamisesta (1342 / 1990, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1 §
Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989-1992 toimitettavissa valtion- ja kunnallisverotuksissa korkoa talletuksesta, joka on tehty yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille kotimaiseen talletuspankkiin tai ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevaan sivukonttoriin taikka vastaavalle tilille osuuskunnan säästökassaan. Koron verovapauden edellytyksenä on, että
1) tilin vuotuinen korko on enintään Suomen Pankin peruskorko neljällä prosenttiyksiköllä vähennettynä; tai että
2) talletus tehdään edellä tarkoitetulle tilille 24 kuukaudeksi ja talletuksen vuotuinen korko on enintään Suomen Pankin peruskorko vähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä.
2 §
Luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän veronalaista tuloa valtion- ja kunnallisverotuksessa ei ole valtion tai kiinnitysluottopankin maksama, vuosina 1989-1992 liikkeeseen laskemansa obligaatiolainan korko, jos
1) obligaatiolainan laina-aika on 10 vuotta; ja
2) obligaatiolainan vuotuinen korko on enintään Suomen Pankin peruskoron suuruinen.
3 §
Edellä 1§:ssä tarkoitettu talletus ei ole luonnollisen henkilön eikä kotimaisen kuolinpesän veronalaisia varoja vuosilta 1989-1992 toimitettavissa verotuksissa.
Vuosina 1989-1992 liikkeeseen lasketun 2§:ssä tarkoitetun obligaation arvo ei ole luonnollisen henkilön eikä kotimaisen kuolinpesän veronalaisia varoja.
6 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Lakia sovelletaan myös sellaisiin vuosina 1989-1992 24 kuukauden määräajaksi tehtyihin talletuksiin, jotka ovat nostettavissa vasta vuoden 1992 jälkeen.