Laki yhtiöveron hyvityksestä (1232 / 1988, muutoksineen)

Osinkoa jakavan kotimaisen osakeyhtiön ( yhtiö ) ja yhtiöltä osinkotuloa saavan yleisesti verovelvollisen ( osingonsaaja ) valtion- ja kunnallisverotuksessa sovelletaan tätä lakia sen lisäksi mitä muualla on säädetty.

Tämän lain säännöksiä yhtiöstä sovelletaan myös osuuspääomalle ja sijoitusosuudelle korkoa maksavaan kotimaiseen osuuskuntaan, kantarahasto-osuudelle voitto-osuutta ja lisärahastosijoitukselle korkoa maksavaan kotimaiseen säästöpankkiin, takuupääomalle korkoa maksavaan keskinäiseen vakuutusyhtiöön ja vakuutusyhdistykseen, eläkesäätiölain (1774/95) 45 §:ssä tarkoitettua palautusta maksavaan eläkesäätiöön ja vakuutuskassalain (1777/95) 83 a §:ssä tarkoitettua palautusta maksavaan eläkekassaan. (29.11.1996/925)

Tämän lain säännöksiä osingosta sovelletaan myös tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 5 momentissa tarkoitettuun sijaisosinkoon sekä 2 momentissa tarkoitettuun korkoon, voitto-osuuteen ja palautukseen. (30.12.1997/1386)

Tämän lain säännöksiä osingonsaajasta sovelletaan myös niihin, jotka saavat tuloverolain (1535/1992) 31 §:n 5 momentissa tarkoitettua sijaisosinkoa taikka tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettua korkoa, voittoosuutta tai palautusta, sekä sellaiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaan yhteisöön, jonka Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan osinkoa tuottavat osakkeet tosiasiassa liittyvät. Säännöksiä sovelletaan myös tuloverolaissa tarkoitetun yhtymän osakkaaseen, jonka veronalaiseksi tuloksi yhtymän saama osinko, tuloverolain 31 §:n 5 momentissa tarkoitettu sijaisosinko ja 2 momentissa tarkoitettu korko, voitto-osuus tai palautus tuloverotuksessa katsotaan. (26.6.1998/472)

Tätä lakia ei sovelleta tuloverosta vapaisiin yhteisöihin, osittain verovapaisiin yhteisöihin ja yleishyödyllisiin yhteisöihin eikä näiltä saatuun osinkoon.

Hallituksella on oikeus kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtävässä sopimuksessa vastavuoroisesti sopia vieraan valtion kanssa yhtiöveron hyvityksen myöntämisestä rajoitetusti verovelvolliselle osingonsaajalle.

Osingonsaajalla on yhtiöltä verovuonna saamansa osingon perusteella oikeus yhtiöveron hyvitykseen , jonka suuruus on 29/71 osingon määrästä. (23.12.1999/1224)

Osingonsaajan veronalaiseksi tuloksi katsotaan yhtiöltä saadun osingon lisäksi osingonsaajan hyväksi luettava yhtiöveron hyvityksen määrä.

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 29 §:ssä tarkoitettuun peiteltyyn osinkoon sovelletaan, mitä tässä pykälässä ja 5 §:ssä säädetään. Peiteltyyn osinkoon liittyvää hyvitystä ei kuitenkaan lueta osingonsaajana olevan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän hyväksi verovuodelta ansiotuloista määrättyjen verojen määrää suurempana. (26.6.1998/472)

Yhtiöveron hyvitys luetaan osingonsaajan hyväksi soveltaen verovelvolliselta ennakkoperintälain mukaan pidätetyn ennakon käyttämistä koskevia verotusmenettelystä annetun lain (1558/95) säännöksiä. (18.12.1995/1573)

Hyvitystä ei lueta osingonsaajana olevan yhteisön hyväksi yhteisölle verovuodelta määrättyjen tuloverojen määrää suurempana. (12.11.1993/932)

Hyväksi lukematta jäänyt hyvityksen määrä ( käyttämätön hyvitys ) vähennetään 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla myöhemmiltä verovuosilta määrätyistä tuloveroista, ei kuitenkaan pidemmältä ajalta kuin kymmeneltä verovuodelta. Käyttämättömät hyvitykset vähennetään verovuonna saatuun tuloon perustuvan yhtiöveron hyvityksen hyväksi lukemisen jälkeen siinä järjestyksessä, jossa ne ovat syntyneet. (9.12.1999/1137)

Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta peiteltyyn osinkoon perustuvaan hyvitykseen. Jos verovelvollisella on oikeus hyvitykseen myös muun verovuonna saamansa tulon kuin peitellyn osingon perusteella, luetaan osingonsaajan hyväksi 1 momenttia sovellettaessa ensin muun tulon perusteella saatu hyvitys. (9.12.1999/1137)

Käyttämättömiä hyvityksiä ei vähennetä myöhemmiltä verovuosilta määrätyistä tuloveroista, jos käyttämättömän hyvityksen syntymisvuonna tai sen jälkeen yli puolet yhteisön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä on vaihtunut. Jos vähintään 20 prosenttia yhteisön osakkeista tai osuuksista omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, viimeksi mainitun yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa. (8.12.1995/1391)

Pörssiyhtiön käyttämätön hyvitys vähennetään 1 momentin estämättä, jos yhtiön muista kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista yli puolet ei ole vaihtanut omistajaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pörssiyhtiön omistamien osakkeiden ei tällöin katsota vaihtaneen omistajaa 1 momentin jälkimmäistä virkettä sovellettaessa. (14.12.1998/944)

Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, verotuksen toimittava verovirasto voi erityisistä syistä, milloin se yhteisön toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden käyttämättömien hyvitysten vähentämiseen. (14.12.1998/944)

Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön käyttämättömät hyvitykset siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 §:ssä (1481/94) tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille. (29.12.1995/1735)

Yhteisöjen sulauduttua tai yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus vähentää sulautuvan tai jakautuvan yhteisön käyttämättömät hyvitykset, jos vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka hyvityksestä on kysymys, omistaneet yli puolet sulautuvan tai jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus vähentää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin käyttämättömät hyvitykset, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltävänä verovuonna. (29.12.1995/1735)

Osinkoa jakavan yhtiön on suoritettava tuloveroa vähintään 29/71 verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon määrästä ( tuloveron vähimmäismäärä ). (23.12.1999/1224)

Verotusmenettelystä annetun lain 29 §:ssä tarkoitettuun peiteltyyn osinkoon sekä mainitun lain 31 §:ssä tarkoitettuun kansainväliseen peiteltyyn voitonsiirtoon yhtiöstä osakkaan hyväksi sovelletaan, mitä yhtiön jaettavaksi päätetystä osingosta säädetään. (29.11.1996/925)

Tuloveron vähimmäismäärää laskettaessa jaettavaksi päätettyyn osinkoon ei lueta rajoitetusti verovelvollisille osingonsaajille jaettua osinkoa.

Jaettavaksi päätettyyn osinkoon jätetään kuitenkin lukematta enintään:

Jos yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien Suomen verosta vapaiden osinkojen ja 2 momentin 2 kohdan mukaisen määrän yhteismäärä on verovuonna rajoitetusti verovelvollisille jaetun osingon määrää suurempi, erotus ( osinkoylijäämä ) otetaan seuraavina verovuosina huomioon vieraasta valtiosta saatujen Suomen verosta vapaiden osinkojen lisäyksenä siten kuin 4 momentissa säädetään.

Osinkoylijäämät otetaan huomioon kymmeneltä verovuotta edeltäneeltä vuodelta aikaisimmasta vuodesta alkaen, kunnes yhtiön verovuonna vieraasta valtiosta saamien Suomen verosta vapaiden osinkojen määrä on rajoitetusti verovelvollisille jaettujen osinkojen määrän suuruinen.

Edellä tarkoitettuna rajoitetusti verovelvollisena osingonsaajana ei pidetä sitä, jolla on oikeus yhtiöveron hyvitykseen, eikä yhteisöä, joka on Suomessa asuvien välittömässä tai välillisessä määräämisvallassa.

Yhtiön vieraasta valtiosta saamaksi Suomen verosta vapaaksi osingoksi katsotaan myös yhtiön vaatimuksesta sen kotimaiselta tytäryhtiöltään saama osinko siltä osin kuin sitä ei rajoitetusti verovelvolliselle jaettuna olisi luettu tytäryhtiön jakamaan osinkoon tytäryhtiön tuloveron vähimmäismäärää 6 a §:n mukaisesti laskettaessa. Tytäryhtiön verotuksessa vastaava määrä katsotaan jaetuksi rajoitetusti verovelvolliselle.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vain, jos osingonsaajayhtiö on ollut osinkoa jakavan yhtiön konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) 3 §:ssä tarkoitettu emoyhtiö keskeytyksettä siitä ajankohdasta, jona osinkoa jakava yhtiö on saanut osingon vieraasta valtiosta siihen ajankohtaan, jona osingonsaajayhtiö on saanut osingon. Jos osinkoa jakavan yhtiön on katsottu saaneen osingon vieraasta valtiosta tämän pykälän nojalla, edellytyksenä on lisäksi, että emoyhtiö on ollut osingon ulkomaiselta yhteisöltä alun perin saaneen yhtiön konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu emoyhtiö silloin, kun osinko on saatu ulkomaiselta yhteisöltä. Edellä 6 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa omistusaika lasketaan sen tilikauden alusta, jolta yhtiö on suorittanut veron kiinteän toimipaikan tulosta vieraassa valtiossa. (3.11.2000/910)

Osingonsaajayhtiön on esitettävä 1 momentissa tarkoitettu vaatimus ennen osinkoa jakavan yhtiön sen verovuoden verotuksen päättymistä, jolta osinko on jaettu sekä esitettävä selvitys 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen edellytysten täyttymisestä.

Tämän lain 6 a §:ää sovelletaan vain, jos Suomella on osinkoa maksavan yhteisön asuinvaltion kanssa voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, yhteisöä on sopimuksen mukaan pidettävä tuossa valtiossa asuvana ja sopimusta sovelletaan yhteisön saamaan tuloon, edellyttäen, että yhteisöt siinä valtiossa ovat velvollisia suorittamaan tulostaan veroa, joka ei ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain (1217/1994) 2 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti eroa yhteisöjen Suomessa tulostaan suoritettavasta verosta, eikä yhteisö ole saanut hyötyä tämän valtion erityisestä veronhuojennuslainsäädännöstä.

Tämän lain 6 a §:ää sovelletaan 1 momentin estämättä kuitenkin myös, jos selvitetään, että yhteisön tuloverotuksen tosiasiallinen taso asuinvaltiossaan ylittää ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain 2 §:n 1 ja 3 momentin mukaisen tason.

Osinkoylijäämiä ei oteta huomioon, jos osinkoylijäämän syntymisvuonna tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä on vaihtunut. Jos vähintään 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai osuuksista omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Pörssiyhtiön osinkoylijäämä otetaan 1 momentin estämättä huomioon, jos yhtiön muista kuin julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista yli puolet ei ole vaihtanut omistajaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pörssiyhtiön omistamien osakkeiden ei tällöin katsota vaihtaneen omistajaa 1 momentin jälkimmäistä virkettä sovellettaessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, verovirasto voi erityisistä syistä, milloin se yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden osinkoylijäämien huomioon ottamiseen.

Yhteisön jakauduttua jakautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 §:ssä tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille.

Yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää jakautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät, jos vastaanottavan yhteisön osakkaat tai jäsenet ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka osinkoylijäämästä on kysymys, omistaneet yli puolet jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista.

Yhteisöjen sulauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää sulautuvan yhteisön käyttämättömät osinkoylijäämät, jos vastaanottava yhteisö on sen verovuoden alusta lukien, jonka osinkoylijäämästä on kysymys, omistanut vähintään yhdeksän kymmenesosaa sulautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyttää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin osinkoylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuonna.

Laskettaessa, onko yhtiön vero vähintään tuloveron vähimmäismäärän suuruinen, otetaan yhtiön verona ( vertailuvero ) huomioon se tulovero, joka yhtiölle 3 momentissa tarkoitettujen vähennysten jälkeen olisi maksuunpantava yhtiön verotettavan tulon perusteella sekä Suomessa verovapaasta tai verosopimuksen mukaan Suomessa verosta vapautetusta osinkotulosta vieraassa valtiossa suoritettu vero.

Vertailuveroa laskettaessa ei oteta huomioon veronkorotusta.

Vertailuveroa laskettaessa vähennetään yhtiön tulosta 6 b §:n nojalla vieraasta valtiosta saaduksi katsottu osinko ja siihen liittyvä hyvitys ja yhtiön verosta Suomessa suoritettavasta verosta vähennettävä vieraassa valtiossa suoritetun veron määrä.

Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tuloveron vähimmäismäärää suurempi, erotus (verovuoden veroylijäämä) otetaan huomioon yhtiön vertailuveron lisäyksenä seuraavina verovuosina siten kuin 2 momentissa säädetään.

Jos yhtiön verovuoden vertailuvero on tuloveron vähimmäismäärää pienempi, veroylijäämät otetaan huomioon kymmeneltä verovuotta edeltäneeltä verovuodelta aikaisimmasta vuodesta alkaen, kunnes vertailuvero on tuloveron vähimmäismäärän suuruinen. (30.12.1992/1542)

Veroylijäämiä ei kuitenkaan oteta huomioon, jos veroylijäämän syntymisvuonna tai sen jälkeen yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tai yli puolet sen jäsenistä on vaihtunut. Jos vähintään 20 prosenttia yhtiön osakkeista tai osuuksista omistavassa yhteisössä tai yhtymässä on tapahtunut vastaava omistajanvaihdos, yhteisön tai yhtymän omistamien osakkeiden tai osuuksien katsotaan vaihtaneen omistajaa. (8.12.1995/1391)

Pörssiyhtiön veroylijäämä otetaan 1 momentin estämättä huomioon, jos yhtiön muista kuin julkisen kaupankäynnin kohtee na olevista osakkeista yli puolet ei ole vaihtanut omistajaa 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Pörssiyhtiön omistamien osakkeiden ei tällöin katsota vaihtaneen omistajaa 3 momentin jälkimmäistä virkettä sovellettaessa. (14.12.1998/944)

Sen estämättä, mitä 3 ja 4 momentissa säädetään, verotuksen toimittava verovirasto voi erityisistä syistä, milloin se yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta on tarpeen, hakemuksesta myöntää oikeuden veroylijäämien huomioon ottamiseen. (14.12.1998/944)

Jos vertailuvero on veroylijäämien huomioon ottamisen jälkeen tuloveron vähimmäismäärää pienempi, puuttuva määrä ( täydennysvero ) maksuunpannaan yhtiölle valtion tuloverona.

2 momentti on kumottu L:lla 9.12.1999/1137 .

Yhteisön jakauduttu jakautuvan yhteisön käyttämättömät veroylijäämät siirtyvät vastaanottaville yhteisöille samassa suhteessa kuin jakautuvan yhteisön varallisuusverolain 27 §:ssä tarkoitettu nettovarallisuus siirtyy vastaanottaville yhteisöille.

Yhteisöjen sulauduttua tai yhteisön jakauduttua vastaanottavalla yhteisöllä on oikeus käyttää sulautuvan tai jakautuvan yhteisön käyttämättömät veroylijäämät, jos vastaanottava yhteisö taikka sen osakkaat tai jäsenet taikka yhteisö ja sen osakkaat tai jäsenet yhdessä ovat sen verovuoden alusta lukien, jonka ylijäämästä on kysymys, omistaneet yli puolet sulautuvan tai jakautuvan yhteisön osakkeista tai osuuksista. Vastaanottavalla osuuskunnalla tai säästöpankilla on kuitenkin aina oikeus käyttää sulautuvan osuuskunnan tai säästöpankin veroylijäämät, jotka ovat syntyneet sinä verovuonna, jona sulautuminen on tapahtunut, tai kahtena sitä edeltäneenä verovuonna.

Osingonsaaja vastaa osingonjaon perusteena olevalta verovuodelta yhtiölle määrätyistä veroista ja niiden ennakoista saamansa yhtiöveron hyvitystä vastaavalla määrällä, jos on ilmeistä, että osingonjaosta on päätetty olosuhteissa, joissa on ollut syytä olettaa, että yhtiö ei maksa verojaan. (30.12.1992/1542)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu vastuu toteutetaan muuttamalla verotusta osingonsaajan vahingoksi noudattaen soveltuvin osin, mitä verotusmenettelystä annetun lain 56 §:ssä säädetään veronoikaisusta verovelvollisen vahingoksi. Oikaisu on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana yhtiön maksamatta jääneiden verojen määrä on lopullisesti todettu. (18.12.1995/1573)

Jos osingonsaajana on tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettu yhteisö, voidaan yhtiöveron hyvitykseen perustuvaa ennakonpalautuksen maksamista, sen käyttämistä maksamatta olevan määrän lyhentämiseen sekä kuittaamista lykätä siihen asti, kun osinkoa jakanut yhtiö on maksanut osingonjaon perusteena olevalta verovuodelta sille määrätyt verot tai 2 momentissa tarkoitettu veronoikaisu on toteutettu, jos on ilmeistä, että osingonjaosta on päätetty 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa. (18.12.1995/1573)

Jos yhtiön osingonjakopäätös on tehty niin myöhään, että verovuodelta jaettavaksi päätettyä osinkoa ei ole otettu huomioon yhtiön verovuoden verotusta toimitettaessa, yhtiön verotusta voidaan oikaista siten kuin verotusmenettelystä annetun lain 56 §:ssä säädetään.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. (21.12.1990/1165)

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa, kuitenkin siten, että verovuodelta 1990 jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäismäärä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on 21/29 osingon määrästä. Osingonsaajan ve rotuksessa lakia ei sovelleta ennen sen voimaantuloa päättyneeltä tilikaudelta jaettuun osinkoon. Verovuodelta 1991 jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäismäärä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on 2/3 osingon määrästä. Verovuodelta 1992 jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäismäärä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on 9/16 osingon määrästä. Verovuosilta 1993–1995 jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäismäärä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on 1/3 osingon määrästä. Verovuosilta 1996–1999 jaettavan osingon osalta tuloveron vähimmäismäärä ja yhtiöveron hyvityksen suuruus on 7/18 osingon määrästä. (23.12.1999/1224)

Lain 8 §:ssä tarkoitettuina veroylijääminä otetaan huomioon verovuodelta 1989 ja sen jälkeen syntyneet ylijäämät. Verovuoden 1989 veroylijäämää laskettaessa tuloveron vähimmäismääränä pidetään 9/11 tuolta verovuodelta jaettavaksi päätetyn osingon määrästä.

Verovuosina 1989–1992 syntyneet veroylijäämät otetaan huomioon sen estämättä, että yhtiön osakkeet tai osuudet ovat vaihtaneet omistajaa tai jäsenet vaihtuneet 8 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla verovuosien 1989–1992 aikana. (30.12.1992/1542)