Laki merimieslain muuttamisesta (1177 / 1988, alkuperäinen)

Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia erityiseksi, enintään neljä kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua 15§:n 3 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta.

Jos työsuhteesta johtuvien saatavien suoritus työsuhteen päättyessä viivästyy, työntekijällä on oikeus saada täysi palkka odotuspäiviltä, kuitenkin enintään kuudelta päivältä. Jollei työntekijän saatava ole selvä ja riidaton tai jos saatavan viivästyminen johtuu työnantajan laskuvirheestä tai muusta siihen rinnastettavasta erehdyksestä, on työntekijällä oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut saatavan viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä tämä ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotusajan palkkaan alkaa näissä tapauksissa edellä mainitun työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

Jollei työnantaja hänestä riippuvasta syystä ole suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja maksuja kulloinkin kohtuulliseksi katsottavan ajan kuluessa, on hänen maksettava suorittamatta jääneelle määrälle korkoa korkolain (633/82) 4§:n mukaisesti ja lisäksi korvattava aiheutunut vahinko.

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijää ilman erityisen painavaa syytä. Tällaisena syynä ei voida pitää ainakaan:

Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu, työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksittä:

Jos muusta irtisanomisajasta ei ole sovittu, voidaan päällikön työsopimus kuitenkin irtisanoa päättymään aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua.

Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava kuukauden pituista irtisanomisaikaa.

Jos irtisanomista ei ole tutkittava laivatoimikunnassa 69§:n nojalla, työnantajan on ennen irtisanomisen toimittamista varattava työntekijälle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteesta. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Työnantaja, joka ei noudata 41§:ssä säädettyä irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä aiheutuvana kertakaikkisena korvauksena maksamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä tämän lain 22§:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Jos irtisanomisajan noudattamatta jättäminen koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

Työntekijällä on oikeus vapaisiin matkoihin ylläpitoineen 32§:n 1 momentissa tarkoitetun isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan yhteydessä sekä milloin työntekijän työsopimus on päättynyt 3 a§:n nojalla. Näistä matkoista sekä lomalle lähtevän työntekijän tilalle Suomesta alukselle lähetettävän työntekijän matkasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan puoleksi valtion ja puoleksi työnantajan varoista.

Jos työnantaja irtisanoessaan työntekijän hänestä johtuvasta syystä rikkoo 39§:ssä säädetyn irtisanomiskiellon, on irtisanotulla työntekijällä oikeus saada sen johdosta hyvike. Hyvikkeenä on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden peruspalkka mahdollisine kiinteine lisineen.

Hyvikkeen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansionmenetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

Jos työnantaja irtisanomisajan kuluessa peruuttaa irtisanomisensa, hän vapautuu velvollisuudesta hyvikkeen maksamiseen. Jos irtisanominen peruutetaan myöhemmin, hyvikettä ei ole suoritettava pitemmältä kuin siltä ajalta, jona työntekijä ei ole saanut tehdä työtä työnantajan palveluksessa.

Irtisanomisen toimittamista, irtisanomisaikaa ja hyvikkeen määräämistä koskevat asiat on kaikissa oikeusasteissa käsiteltävä kiireellisinä.