Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (662 / 1985, muutoksineen)

Tätä lakia sovelletaan vuotta lyhyemmäksi ajaksi tarkoitettuun työsuhteeseen, jossa työntekijä toimii:

Lain soveltamisen edellytyksenä on lisäksi, että 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa luovan taiteellisen tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva.

Tätä lakia sovelletaan myös muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun työsuhteeseen, joka ei jatku kuukautta. Lakia sovelletaan myös vähintään kuukauden jatkuvaan työsuhteeseen siltä osin kuin siihen ei työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 §:n 1 momentin 3 kohdan tai mainitun lain 2 §:ssä tarkoitetun työnantajan ilmoituksen perusteella sovelleta mainittua lakia. (27.6.2003/636)

Työsuhteen pituudesta riippumatta tätä lakia sovelletaan työsuhteeseen, jossa työnantajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä ja jossa työ ei liity työnantajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.

Tämä laki ei koske työsuhdetta ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona työntekijä täyttää 18 vuotta eikä sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Laki ei myöskään koske urheilemista. Tämän pykälän 3 ja 4 momenttia ei sovelleta työsuhteeseen, jonka perusteella työntekijällä on oikeus eläkkeeseen työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 2–4, 7–9 tai 12 kohdassa mainitun lain tai eläkesäännön mukaan. (27.6.2003/636)

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko tätä lakia sovellettava tiettyyn henkilöön, asian ratkaisee työn teettäjän tai suorittajan taikka eläkelaitoksen hakemuksesta eläketurvakeskus.

Työnantajan on kustannettava eläketurva tämän lain piiriin kuuluvalle työntekijälle vanhuuden, työkyvyttömyyden ja työttömyyden varalta sekä tällaisen työntekijän omaiselle perhe-eläketurva tämän lain mukaan. Työntekijä on velvollinen osallistumaan tämän lain mukaisen eläketurvan kustantamiseen siten kuin 7 a §:ssä säädetään. (28.6.1993/561)

Tässä laissa säädetystä eläketurvasta huolehtii esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassa. Esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassa on Vakuutusvalvontaviraston valvonnan alainen ja sen ohjesääntö annetaan asetuksella. (12.11.1999/1044)

Tämän lain mukaisen eläketurvan hoitamisesta keskinäisessä työeläkevakuutusyhtiössä säädetään taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain mukaisen eläkekassan sulautumisesta työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi annetun lain mukaiseen työeläkevakuutusyhtiöön annetussa laissa (14/2004) . (20.1.2004/16)

Eläkekassan päätösvaltaa käyttävät valtuuskunta ja hallitus, joissa puheenjohtajan ohella on varapuheenjohtaja sekä yhtäläinen edustus työnantaja- ja työntekijäjärjestöillä. Valtuuskunnan asettaa eläketurvakeskus, joka valitsee myös hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus voi asettaa eläke- ja sijoitusasiain käsittelyä varten jaostoja ja käyttää apunaan asiantuntijoita. Hallituksella on oikeus siirtää eläke- ja sijoitusasiat tai osa niistä jaoston, toimitusjohtajan tai muun toimihenkilön ratkaistavaksi.

Valtuuskunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on oltava työeläkevakuutustoimintaan perehtynyt. Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallituksessa on oltava riittävä sijoitustoiminnan asiantuntemus. Mitä tässä laissa tai esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan ohjesäännöstä annetussa asetuksessa (762/1985) säädetään hallituksen tai valtuuskunnan jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen.

Hallitus valitsee eläkekassan toimitusjohtajan. Toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä työeläkevakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus. Jos eläkekassalla on toimitusjohtajan sijainen, häneen sovelletaan, mitä tässä laissa tai 3 momentissa tarkoitetussa eläkekassan ohjesäännössä säädetään toimitusjohtajasta. Hallituksen jäseneltä ja toimitusjohtajalta on ennen nimitystä saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.

Mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997) 12 §:ssä säädetään työeläkevakuutusyhtiön johdon erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, noudatetaan soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettuun eläkekassaan.

Valtuuskunnan tehtävänä on päättää esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan toiminnan yleisistä suuntaviivoista sekä valvoa eläkekassan hallituksen toimintaa.

Hallituksen tehtävänä on huolehtia eläkekassan hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä eläkekassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästä sisäisestä valvonnasta ja riittävistä riskienhallintajärjestelmistä. (14.6.2002/483)

Toimitusjohtajan tulee hoitaa eläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Valtuuskunnan, hallituksen, toimitusjohtajan sekä 2 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen jaostojen tehtävistä säädetään tarkemmin esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassan ohjesäännöstä annetussa asetuksessa.

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (14.6.2002/483)

Tämän lain mukaan myönnettävät eläkkeet ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, joka voi olla myös kuntoutustuki, sekä työttömyyseläke ja perhe-eläke. Työntekijällä on oikeus kuntoutukseen ja hänelle voidaan myöntää kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Näiden etuuksien saamisen edellytykset ja suuruus määräytyvät, jollei tästä laista muuta seuraa, siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään.

Eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että työntekijän työansiot tässä laissa tarkoitetusta työstä ovat kalenterivuodessa vähintään 723,60 euroa. Työansion katsotaan kohdistuvan siihen kalenterivuoteen, jona se on maksettu. Tämä rahamäärä tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 7 b §:ssä säädetään. (1.10.2004/889)

Työntekijällä on kuitenkin oikeus saada vanhuuseläkettä tämän lain mukaan siitä riippumatta, jatkaako hän 1 §:ssä tarkoitettua työtä. Tämä koskee myös työkyvyttömyyseläkkeen aikana ansaittua vanhuuseläkettä, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.

Eläkkeen suuruus määrätään noudattaen soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 5, 5 a–5 c, 6, 6 a, 7, 7 a–7 i ja 8 §:n säännöksiä.

Jos työntekijällä on oikeus eläkkeeseen kahden tai useamman työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain tai eläkesäännön mukaan, otetaan mainitun lain 6 a §:ssä tarkoitettujen etuuksien perusteena olevat työ- ja ansiotulot huomioon vain kertaalleen. Niistä karttuneen eläkkeen osan maksaa mainitun lain 10 d §:ssä tarkoitettu eläkelaitos. (1.10.2004/889)

Työnantaja on velvollinen suorittamaan vakuutusmaksun, joka lasketaan hänen tämän lain piiriin kuuluvasta työstä maksamistaan työansioista soveltamalla asianomaisen ministeriön vuosittain eläkekassan esityksestä vahvistamaa vakuutusmaksuprosenttia. Työansio, josta vakuutusmaksu on suoritettava, määräytyy työntekijäin eläkelain 7 §:n mukaisesti. (1.10.2004/889)

Vakuutusmaksuprosentit on määrättävä niin, että niiden voidaan todennäköinen korkokanta ja muut vakuutustekniset seikat huomioon ottaen olettaa tuottavan tulon, joka riittää kysymyksessä olevana kalenterivuotena eläketurvan järjestämisestä johtuvien tulevien menojen peittämiseen kuitenkin siten, että työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja menoja varten tarvittava maksutulon osa voidaan periä vasta sitten, kun näitä menoja erääntyy maksettavaksi.

Eläkekassan on kirjattava 2 momentissa tarkoitetun eläketurvan järjestämisestä johtuvien tulevien menojen peittämiseen tarvittavat varat sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti vastuuvelkana, joka käsittää myös työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut menot siihen määrään asti kuin eläkekassan ne tulot, joita ei ole käytettävä muihin tarkoituksiin, riittävät mainittujen menojen peittämiseen. (17.3.1995/392)

Mitä työntekijäin eläkelain 12 §:ssä, 13 a §:n 2 ja 3 momentissa sekä 13 b §:n 4 momentissa säädetään mainitun lain mukaista toimintaa harjoittavasta eläkelaitoksesta, sovelletaan vastaavasti esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassaan. (9.8.2002/648)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään perusteista, jotka koskevat 4 momentissa tarkoitettua eläkekassan ja muiden lainkohdassa tarkoitettujen eläkelakien mukaista toimintaa harjoittavien eläkelaitosten välistä kustannustenjakoa. (14.6.2002/483)

Työntekijäin eläkemaksu on työntekijäin eläkelain 12 b §:n 1 momentissa säädetyn eläkemaksuprosentin suuruinen osuus 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuista palkoista.

Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä työntekijäin eläkemaksun palveluksessaan olevan työntekijän 1 momentissa tarkoitetusta palkasta.

Työnantaja vastaa esiintyvien taiteilijoiden eläkekassalle myös työntekijöiden eläkemaksusta. (17.3.1995/392)

Jos työnantaja on laiminlyönyt suorittaa tämän lain mukaisen vakuutusmaksun eikä kehotuksen saatuaan eläkekassan määräämässä kohtuullisessa ajassa korjaa laiminlyöntiään, eläkekassa voi hankkimansa selvityksen tai sen puuttuessa arvion perusteella määrätä työnantajalle enintään kaksinkertaiseksi korotetun kohtuullisena pidettävän vakuutusmaksun. Vakuutusmaksua ei kuitenkaan saa määrätä muulta ajalta kuin kulumassa olevalta ja viideltä sitä edeltävältä kalenterivuodelta. Eläkekassalla on myös oikeus periä vakuutusmaksun viivästymisen ajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko. Eläkekassan määräämä vakuutusmaksu ja sille suorituksen viivästymisen ajalta kertynyt viivästyskorko saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. (19.12.2003/1173)

Eläkkeen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon myös sellainen tämän lain alaisessa työsuhteessa ansaittu työansio:

Jos työnantaja on yhteisö tai yhtymä, jonka velvoitteista osakas tai yhtiömies vastaa kuin omasta velastaan, voidaan tämän lain perusteella määrätty maksu sekä sille viivästyksen ajalta laskettu korko ulosottaa osakkaalta tai yhtiömieheltä niin kuin edellä 1 momentissa on säädetty.

Jos työnantaja on järjestänyt työntekijänsä eläketurvan työntekijäin eläkelain mukaan, vaikka työsuhteeseen olisi ollut sovellettava tämän lain säännöksiä, eläkejärjestely oikaistaan sitä vuotta välittömästi edeltäneen kalenterivuoden alusta, jona eläkelaitos on ilmoittanut oikaisusta työnantajalle. Tätä edeltäneeltä ajalta työntekijäin eläkelain mukainen vakuutus jää voimaan. Tämän lain mukainen eläke tulee kuitenkin työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen eläkkeen sijaan. Työntekijäin eläkelain vähimmäisehtojen mukaan maksetut eläke-erät katsotaan eläkkeen osasuorituksiksi.

Eläkekassan sijoitustoiminnan on oltava itsenäistä ja sitä varten on oltava riittävä henkilöstö toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Sijoituksia tehtäessä on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta.

Eläkekassan on laadittava sijoitussuunnitelma noudattaen soveltuvin osin, mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 28 §:n 1 momentissa säädetään. Sijoitussuunnitelmasta on käytävä ilmi, missä määrin eläkekassa ostaa varainhoitopalveluja, aputoimintoja tai niihin rinnastettavia muita palveluja.

Eläkekassan on katettava 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu vastuuvelka sekä muut vastuuvelkaan rinnastettavat erät noudattaen soveltuvin osin vakuutusyhtiölain (1062/1979) 10 luvun 3 §:n 2 momenttia, 3 momentin 3 ja 7 kohtaa, 4–7 momenttia sekä 9 momenttia. Tarkemmat säännökset vastuuvelkaan rinnastettavista eristä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Eläkekassan varoja ei saa käyttää sen toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen. Eläkekassa ei saa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa hankkia osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettua määräämisvaltaa muuta liikettä kuin vakuutusliikettä harjoittavassa yhteisössä, jollei yhteisön toimintaa voida pitää työeläkevakuutusliikkeeseen liittyvänä ja tämän kannalta tarkoituksenmukaisena tai jollei kysymyksessä ole asunto- tai kiinteistöyhteisö.

Eläkekassa ei saa yksin eikä yhdessä tytäryhteisönsä kanssa ilman Vakuutusvalvontaviraston lupaa omistaa yli kymmentä prosenttia osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista eikä yli kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä julkisen valvonnan alaisessa luotto- tai rahoituslaitoksessa rahastoyhtiötä lukuun ottamatta.

Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitettuun omistukseen lasketaan myös sellaiset osakkeet ja niiden tuottama äänimäärä, jotka eläkekassa voi optio-oikeuden tai vaihtovelkakirjan nojalla merkitä.

Mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä säädetään lainan tai vakuuden antamisesta, noudatetaan soveltuvin osin eläkekassan lainan tai vakuuden antamisessa.

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa määräykset 1 momentissa tarkoitetusta sijoitustoiminnan itsenäisyydestä, 2 momentissa tarkoitetusta sijoitussuunnitelmasta sekä sijoitustoimintaa täydentävien varojenhoitopalvelujen, sijoitustoiminnan asiantuntijapalvelujen, aputoimintojen ja näihin rinnastettavien palvelujen käytöstä.

Vakuutusteknisten laskelmien ja selvitysten laatimista varten esiintyvien taiteilijoiden eläkekassalla on oltava vakuutusmatemaatikko.

Vakuutusmatemaatikon tehtävistä ja kelpoisuusehdoista on vastaavasti voimassa, mitä vakuutusyhtiölain 18 luvun 8 §:ssä säädetään.

Vakuutusmatemaatikon ottamisesta ja eroamisesta on kassan tehtävä ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle. (29.1.1999/98)

Eläkekassan toimintapääoma ja muut eläkekassan vakavaraisuuteen vaikuttavat seikat on järjestettävä vakuutettujen edut turvaavalla tavalla ottaen huomioon tuottojen ja kulujen todennäköinen vaihtelu sekä arvioitavissa olevat muut epävarmuustekijät.

Eläkekassan toimintapääoma ja vakavaraisuusraja lasketaan soveltuvin osin työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 16 ja 17 §:n mukaisesti.

Jos eläkekassan toimintapääoma on pienempi kuin vakavaraisuusrajan kaksinkertainen määrä, eläkekassan hallituksen on tehtävä suunnitelma eläkekassan vakavaraisuuden vahvistamiseksi.

Jos eläkekassan toimintapääoma on pienempi kuin vakavaraisuusraja, eläkekassan on viipymättä toimitettava Vakuutusvalvontaviraston hyväksyttäväksi taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 ja 2 momentin soveltamisesta ja Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset 3 ja 4 momentissa tarkoitetuista suunnitelmista.

Mitä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 31 §:ssä säädetään työeläkevakuutusyhtiön varojen haltuunotosta, noudatetaan soveltuvin osin myös esiintyvien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassaan.

Valtuuskunnan päätöksellä, joka on tehtävä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä, voidaan käyttää yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen varoja, joilla ei ole sanottavaa merkitystä eläkekassan varallisuusasemaan.

Eläkekassan kirjanpidossa ja tilinpäätöksen sekä konsernitilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava kirjanpitolakia (1336/1997) , jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997) , jollei tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä tai 9 j §:ssä tarkoitetusta sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksistä muuta johdu.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, eläkekassan tilinpäätökseen sovelletaan myös soveltuvin osin vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ää, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 c §:ää, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momenttia ja 10 §:n 1 momenttia.

Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia, 3 luvun 1 §:n 3–5 momenttia, 2 §:n 2 momenttia sekä 6, 9, 11 ja 13 §:ää, 4 luvun 1, 3 ja 4 §:ää, 5 §:n 3–5 momenttia ja 7 §:ää, 5 luvun 2 §:ää, 3 §:n 2 momenttia, 4 §:ää, 12 §:n 2 momenttia sekä 13, 16, 17 ja 20 §:ää sekä 7 lukua ei sovelleta työeläkekassan tilinpäätöksen laatimiseen.

Eläkekassa on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vakuutusyhtiölain 10 luvun 1 c, 4 ja 4 a §:ssä, 4 b §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa sekä 2 momentissa, 4 c §:ssä, 4 e §:n 1, 2 ja 4 momentissa sekä 11 a ja 11 b §:ssä.

Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:ää, 2 §:n 2 momenttia, 5 §:n 1 momenttia ja 7 §:n 6 momenttia ei sovelleta eläkekassan konsernitilinpäätöksen laatimiseen.

Eläkekassan tilikautena on kalenterivuosi. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tilinpäätös on viimeistään tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä annettava tilintarkastajille, joiden tulee seuraavan huhtikuun 15 päivään mennessä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomuksensa.

Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava tase-erittelyt ja liitetietojen erittelyt.

Eläkekassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään. Tässä laissa hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä.

Eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä hallintoa tarkastamaan on tilikaudeksi kerrallaan valittava vähintään kaksi hyväksyttyä tilintarkastajaa ja heille vastaavat kelpoisuusehdot täyttävät varatilintarkastajat. Vähintään yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Tilintarkastajan tehtävä päättyy tilikauden päätyttyä pidettävässä eläkekassan valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa tai milloin uusi tilintarkastaja on valittu tämän tilalle.

Yksi tilintarkastaja on nimettävä valvontatilintarkastajana huolehtimaan eläkekassan kirjanpidon ja hallinnon tehokkaasta valvonnasta tilikauden aikana. Lisäksi on nimettävä yksi tilintarkastaja tai varatilintarkastaja valvontatilintarkastajan sijaiseksi. Valvontatilintarkastajan ja tämän sijaisen on oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Tilintarkastajalta ja varatilintarkastajalta sekä valvontatilintarkastajalta ja tämän sijaiselta on ennen valintaa saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään.

Vakuutusvalvontavirasto antaa tarvittaessa ohjeita eläkekassan tilintarkastuksen suorittamisesta.

Vakuutusvalvontaviraston on ilmoituksesta määrättävä eläkekassalle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos hyväksyttyä tilintarkastajaa ei ole valittu tämän luvun tai tilintarkastuslain mukaisesti tai tilintarkastajalla ei ole tilintarkastuslain 10 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta, tai milloin tilintarkastaja ei ole tilintarkastuslain 23 ja 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton.

Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Eläkekassan hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei valtuuskunta viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa.

Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on eläkekassan hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun eläkekassalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja Vakuutusvalvontaviraston määräämän tilintarkastajan tilalle.

Eläkekassan tilintarkastajan on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle työeläkekassaa koskevista seikoista ja päätöksistä, jotka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan ja joiden voidaan katsoa:

Eläkekassan tilintarkastaja on myös velvollinen ilmoittamaan Vakuutusvalvontavirastolle 1 momentissa mainituista seikoista ja päätöksistä, jotka hän saa tietoonsa suorittaessaan tehtäväänsä yhteisössä, jossa eläkekassalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta.

Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta tämän pykälän mukaisista toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.

Eläkekassan tulee vuosittain kahden viikon kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta toimittaa Vakuutusvalvontavirastolle jäljennös tilinpäätöksestä ja tilintarkastajien lausunnosta sekä kertomus toiminnastaan ja tilastaan. Kertomus on toimitettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä ja Vakuutusvalvontavirastolla on oikeus määräämässään kohtuullisessa ajassa saada muutakin kirjallista selvitystä eläkekassan toiminnasta, ja Vakuutusvalvontavirasto voi muullakin tavalla tarkastaa eläkekassan toimintaa. Sama oikeus on eläketurvakeskuksella eläkkeiden ja muiden etuuksien sekä työsuhde- ja muiden eläketurvan perusteena olevien tietojen osalta.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat säännökset eläkekassan ja sen konsernin tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelystä sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista.

Vakuutusvalvontavirasto antaa vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvat tarkemmat määräykset eläkekassan ja sen konsernin tilinpäätöksen laatimisesta.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän lain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevien säännösten, sosiaali- ja terveysministeriön 1 momentissa tarkoitetun asetuksen sekä kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta eläkekassaan.

Eläkekassan tuloslaskelma ja tase on laadittava 1 momentissa tarkoitettuja kaavoja yksityiskohtaisempina, jos se on tarpeen tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai tase-erien selventämiseksi tai jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu asetus, määräys, ohje, lupa tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, ministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston on ennen asetuksen, määräyksen, ohjeen, lausunnon tai luvan antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.

Vakuutusvalvontavirasto voi erityisestä syystä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 9 e §:n 4 ja 6 momentista ja vakuutusyhtiölain 10 luvun 11 a §:n 2 momentista, tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista, toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä, tase-erittelyistä ja liitetietojen erittelyistä sekä konsernituloslaskelman ja -taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista.

Eläkekassan tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein.

Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä eläkekassan toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa ohjeita 1 momentin soveltamisesta.

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkelaissa on säädetty.

Siltä osin kuin eläkekassan toiminnassa ei ole kysymys eläketurvan toimeenpanosta, eläkekassan toimintaan sovelletaan soveltuvin osin vakuutuskassalain (1164/1992) 165 ja 165 a–165 c §:ää. (9.8.2002/648)

Hallituksen ja valtuuskunnan jäsen, eläkekassan toimitusjohtaja ja 2 a §:n 2 momentissa mainittu hallitukseen kuulumaton henkilö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut eläkekassalle. Sama koskee vahinkoa, joka tätä lakia, eläkekassan ohjesääntöä, sosiaali- ja terveysministeriön tai Vakuutusvalvontaviraston määräyksiä tai vakuutusta koskevia perusteita rikkomalla on aiheutettu eläkekassan toimintapiiriin kuuluvalle tai kuuluneelle henkilölle, eläkkeen tai muun etuuden saajalle tai muulle henkilölle. Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvastuuseen on kuitenkin sovellettava vahingonkorvauslain 4 luvun ja työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 1 §:n 3 momentin säännöksiä työntekijän korvausvastuusta. (26.1.2001/81)

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Työntekijällä on oikeus siirtää tämän lain mukainen eläkeoikeutensa Euroopan yhteisöihin siten kuin eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetussa laissa (165/1999) säädetään. Siltä osin kuin eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetussa laissa on tämän lain säännöksistä poikkeavia säännöksiä, Euroopan yhteisöihin siirtyvään ja sieltä palautettavaan eläkeoikeuteen sovelletaan ensin mainitun lain säännöksiä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.

Eläkkeeseen oikeuttavana aikana ei oteta huomioon aikaa ennen tämän lain voimaantuloa.

Oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole sellaisen työkyvyttömyyden perusteella, joka on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.

Esiintyvien taiteilijoiden eläkekassa voidaan perustaa jo ennen tämän lain voimaantuloa. Eläketurvakeskuksen ja eläkekassan, sitten kun se on perustettu, on ryhdyttävä ennen lain voimaantuloa toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten.

Tämän lain 3 §:n 2 momentissa, 4 §:n 2 momentissa ja 5 §:n 2 momentissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua.