Palkalla tarkoitetaan tässä laissa ennakkoperintälain 4 §:ssä ja Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön verottamisesta annetun lain (562/76) 2 §:ssä mainittua palkkaa, ottaen työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten osalta huomioon, mitä ennakkoperintälain 8 §:ssä on säädetty. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan ennakkoperintälaissa säädetyllä tavalla. Niin ikään pidetään palkkana sellaista rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) 4 §:ssä tarkoitetun palkan määrää, josta peritään sanotun lain mukainen lähdevero.

Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa ennakkoperintälain 4 §:n 4 momentissa mainittua työnantajaa, Pohjoismaiden Investointipankkia sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa tarkoitettua lähdeveron perimiseen velvollista. Jos palkkasaatava suoritetaan työnantajan konkurssiin luovutetusta omaisuudesta, on konkurssipesän näistä varoista maksetun palkkasaatavan perusteella suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu.

Pohjoismaiden Investointipankin ja lähdeveron perimiseen velvollisen on suoritettava sosiaaliturvamaksu lopullisen palkkaveron ja lähdeveron yhteydessä.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun osalta on vastaavasti voimassa, mitä ennakkoperintälain 17 §:ssä on säädetty.

Veroviranomaisten tulee valvoessaan ennakkoperintälaissa tarkoitetun ennakon, Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lopullisen palkkaveron sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lähdeveron pidätystä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvoa myös, että työnantajat noudattavat tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Jos työnantaja on jättänyt sosiaaliturvamaksun osaksi tai kokonaan suorittamatta, sovelletaan virheen oikaisemiseen ja puuttuvan määrän perimiseen työnantajalta, mitä ennakkoperintälaissa ennakonpidätyksen laiminlyönnin oikaisemisesta ja perimisestä on säädetty.

Jos sosiaaliturvamaksu on jätetty suorittamatta tai se on suoritettu säädetyn maksupäivän jälkeen, sille maksuunpannaan veronlisäys sen mukaan kuin ennakkoperintälaissa ennakonpidätykselle maksuunpantavasta veronlisäyksestä on säädetty.

Jos asianomainen tai lääninverolautakunnassa oleva verotusasiamies on tyytymätön lääninveroviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hän hakea siihen valittamalla muutosta sen läänin lääninoikeudelta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Valitus on toimitettava lääninverovirastoon tai verotoimistoon taikka lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. Verotusasiamiehen valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös on tehty.

Lääninveroviraston päätöksestä saa asianomainen valittaa lääninoikeudelle 1 momentissa mainitun määräajan jälkeenkin sillä perusteella, että sosiaaliturvamaksu on määrätty lakia virheellisesti soveltaen tai että asiaa käsiteltäessä on tapahtunut erehdys tai menettelyvirhe, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen asian ratkaisuun. Tällaista valitusta ei kuitenkaan saa tehdä myöhemmin kuin kuudennen vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta lukien, jona päätös on annettu.