Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain muuttamisesta (486 / 1981, alkuperäinen)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3a§
Moottoripetrolia käyttämään tarkoitetuksi moottoriajoneuvoksi katsotaan vain sellainen joneuvo, jonka valmistajatehdas on alunperin avustanut moottoripetrolikäyttöön tarkoitetulla moottorilla ja joka tyyppikatsastuksessa on merkitty moottoripetrolikäyttöiseksi.
6§
Varsinaisesta ajoneuvoverosta ovat vapaat:
1) moottoriajoneuvot, jotka omistaa ja joita käyttää valtio tai valtion laitos;
2) palo- ja sairasautot sekä auton alustalle rakennetut työkoneet;
3) ulkomaille vietävät moottoriajoneuvot, joita täällä käytetään väliaikaisesta rekisteröimisestä annettujen säännösten rajoissa, sekä moottoriajoneuvot, joita käytetään koenumerokilvin näiden tilapäiseen käyttöön liittyvin rajoituksin;
4) vastavuoroisuuden ehdolla moottoriajoneuvot, joita käyttää vieraan valtion Suomessa oleva lähetystä tai konsulinvirasto, jonka päällikkönä on lähetetty konsuli tahi niihin verrattava ulkomainen edustusto taikka niihin kuuluva henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen; sekä
5) moottoriajoneuvot, joissa käytetään pääasiallisesti puu- tai turveperusteista polttoainetta tai joissa käytetään bensiiniä ja lisäksi pääasiallisena polttoaineena muuta moottoribensiiniä lievemmin verotettua tai verotonta nestemäistä polttoainetta bensiinipolttoainejärjestelmästä erillisessä polttoainejärjestelmässä, joka on asennettu ajoneuvoon sen valmistuksen yhteydessä valmistajatehtaalla.
7§
Epätietoisissa tapauksissa verohallitus määrää, mihin ryhmään ajoneuvo on luettava tai antaa ohjeet sen verottamisesta.
10§
Varsinainen ajoneuvovero on maksettava veronkannossa. Jos suoritettava ajoneuvovero on vähintään 800 markkaa, toimitetaan kanto kahdessa erässä, ja veron määrän ollessa vähintään 100 markkaa, neljässä erässä Ajoneuvovero tai sen maksettavaksi eräytynyt erä on maksettava ennen kuin moottoriajoneuvoa asianomaisena vuonna käytetään, jollei rekisteriviranomainen yksittäistapauksessa toisin määrää.
14§
Rekisteröidystä ja rekisteröimättömästä bensiiniä, dieselöljyä tai moottoripetrolia käyttämään tarkoitetusta moottoriajoneuvosta, jota osaksi tai kokonaan käytetään, bensiiniajoneuvoa petrolilla tai lentokonebensiiniä tai muulla lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella sekä dieselöljy- tai moottoripetroliajoneuvoa sen mainittua käyttöpolttoainetta lievemmin verotetulla tai verottomalla polttoaineella, on suoritettava mahdollisen ajoneuvoveron lisäksi lisäveroa. Lisäveroa ei kuitenkaan ole suoritettava 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetusta moottoriajoneuvosta.
Jos autossa käytetään polttoaineena nestekaasua, on ajoneuvosta aina suoritettava lisäveroa.
Lisäveronalaisen polttoaineen käyttöön katsotaan ryhdytyn, milloin ajoneuvon polttoainejärjestelmään kuuluvassa säiliössä on tällaista polttoainetta.
17§
Lisäverosta ovat vapaat:
2 a) traktorit, milloin niitä käytetään turvetyömaalla yksinomaan turpeentuotantotoiminnassa;
23§
Milloin moottoriajoneuvoveroa on suoritettava 34 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, asianomainen tulliviranomainen toimittaa veron maksuunpanon ja kannon.
26§
Moottoriajoneuvosta viimeksi suoritettua veroa osoittava todiste samoin kuin 6 §:n 3 kohdassa edellytettyä käyttöä koskeva lupatodistus on pidettävä mukana ajoneuvoa käytettäessä ja näytettävä vaadittaessa poliisi- tai tulliviranomaisille.
32§
Joka on tyytymätön maksuunpanon toimittavan viranomaisen suorittamisvelvollisuutta tai suoritettavan veron määrää koskevaan toimenpiteeseen, saa siitä kirjallisesti valittaa liikevaihtovero-oikeudelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vero on suoritettu tai olisi pitänyt suorittaa. Valitus on 34 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa tehtävä tullihallitukselle.
Autorekisterikeskuksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta myös valtion edun valvomiseksi. Valtion puhevaltaa käyttää tällöin verohallitus. Veronsaajan etua liikevaihtovero-oikeudessa valvoo valtionasiamies niin kuin siitä erikseen on säädetty.
34§
Ulkomaalla rekisteröidystä Suomeen ulapäistä käyttöä varten tuodusta ajoneuvosta on suoritettava moottoriajoneuvoverona kiinteää veroa jokaiselta kalenterivuorokaudelta, jona ajoneuvoa Suomessa käytetään, sekä lisäksi kulutusveroa Suomessa ajettavan matkan perusteella, sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Näiden verojen maksamisesta myönnettävästä vapautuksesta samoin kuin siitä, milloin veroa on korotettava, säädetään niin ikään asetuksella. Valtiovarainministeriöllä on myös oikeus vastavuoroisuuden ehdoin myöntää vapautus tässä momentissa tarkoitetuista veroista tai alentaa niitä. Ajoneuvoa katsotaan käytetyn Suomessa siitä alkaen, kun se on saapunut Suomen alueelle siihen saakka, kun se on poistunut Suomen alueelta.