Työnantaja on velvollinen suorittamaan valtiolle työnantajan lapsilisämaksua 2,25 prosenttia sekä kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutusmaksua 1,5 prosenttia kalenterikuukauden aikana maksamiensa ennakkoperinnän alaisten palkkojen määrästä.

Ennakkoperintälaissa tarkoitettu rekisteröity työnantaja on velvollinen suorittamaan sosiaaliturvamaksun kalenterikuukauden aikana maksamiensa palkkojen yhteismäärän perusteella ja rekisteröimätön työnantaja palkansaajakohtaisesti.

Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei ole suoritettava, jos rekisteröimättömän työnantajan suorittaman palkan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakkoperintälain mukaista pidätystä tai peritä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain mukaista lähdeveroa.

Työnantajan on suoritettava sosiaaliturvamaksu veronkantoviranomaisen postisiirtotilille, ennakonpidätysten suorittamisen yhteydessä viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 10 päivänä.

Valtion ja sen laitosten suoritettavien määrien suoritustavan ja suoritusajan määrää valtiovarainministeriö.

Valtiovarainministeriö voi oikeuttaa työnantajat suorittamaan sosiaaliturvamaksut myöhemmin kuin 1 momentissa on sanottu, jos sosiaaliturvamaksujen suorittaminen työnantajista riippumattomien esteiden vuoksi ei ole mahdollista määräajassa. Pidennetyltä maksuajalta valtiovarainministeriö voi määrätä suoritettavaksi korkoa.

Pohjoismaiden Investointipankin, laivanisännän ja lähdeveron perimiseen velvollisen on suoritettava sosiaaliturvamaksu lopullisen palkkaveron, pidättämänsä merimiesveron ja lähdeveron yhteydessä.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetuista suorituksista on annettava tilitys sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Sosiaaliturvamaksun suorittamisesta on työnantajan tehtävä sellainen merkintä palkansaajan pidätystodistukseen kuin asetuksella säädetaan.

Työnantaja on valtiolle vastuussa sosiaaliturvamaksusta, jonka hän tämän lain mukaan on velvollinen suorittamaan.

Jos työnantaja on jättänyt sosiaaliturvamaksun osaksi tai kokonaan suorittamatta, sovelletaan virheen oikaisemiseen ja puuttuvan määrän perimiseen työnantajalta, mitä ennakkoperintälaissa ennakonpidätyksen ja merimiesverolaissa merimiesveron pidätyksen laiminlyönnin oikaisemisesta ja perimisestä on säädetty.

Jos sosiaaliturvamaksu on jätetty suorittamatta tai se on suoritettu säädetyn maksupäivän jälkeen, sille maksuunpannaan veronlisäys sen mukaan kuin ennakkoperintälaissa ennakonpidätykselle ja merimiesverolaissa merimiesverolle maksuunpantavasta veronlisäyksestä on säädetty.

Laiminlyödyn sosiaaliturvamaksun määrän arvioimisesta ja korottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakonpidätyksen osalta on säädetty tai määrätty.

Edellä 10 §:ssä tarkoitettu maksuunpano on toimitettava kuuden vuoden kuluessa sen vuoden lopusta lukien, jona maksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt.

Mitä ennakkoperintälain 21 a §:ssä säädetään, on vastaavasti voimassa työnantajan sosiaaliturvamaksusta.

Jollei suoritusvelvollisuutensa laiminlyönyttä työnantajaa voida pidätystodistuksessa olevien merkintöjen perusteella saada selville, on palkansaaja lääninveroviraston tai verotoimiston kehotuksesta velvollinen antamaan työnantajasta tarpeelliset tiedot.

Erityisen painavista syistä valtiovarainministeriö voi hakemuksesta poistaa työnantajan maksettavaksi pannut, 10 §:ssä tarkoitetut veronlisäykset ja -korotukset sekä veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetun lain mukaisen viivästyskoron ja jäämämaksun. Valtiovarainministeriö voi poistaa nämä määrät silloinkin, kun niitä olisi tilitettävä kansaneläkelaitokselle.

Erityisistä syistä veronkantoviranomainen voi hakemuksesta valtiovarainministeriön määräämillä ehdoilla myöntää lykkäystä 10 §:n nojalla työnantajan maksettavaksi pantujen määrien suorittamisessa. Verohallitus voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen, milloin siihen on erityista syytä.

Jos asianomainen tai lääninverolautakunnassa oleva verotusasiamies on tyytymätön lääninveroviraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hän hakea siihen kirjallisesti muutosta sen läänin lääninoikeudelta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Valitus on toimitettava lääninverovirastoon tai verotoimistoon tahi lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi saamisesta. Verotusasiamiehen valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös on tehty. Merimiesverolautakunnan tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Uudenmaan lääninoikeudelta sen mukaan kuin merimiesverolaissa säädetään.

Lääninveroviraston ja merimiesverolautakunnan päätöksestä saa asianomainen valittaa lääninoikeudelle 1 momentissa mainitun määräajan jälkeenkin sillä perusteella, että sosiaaliturvamaksu on määrätty lakia virheellisesti soveltaen tai että asiaa käsiteltäessä on tapahtunut erehdys tai menettelyvirhe, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen asian ratkaisuun. Tällaista valitusta ei kuitenkaan saa tehdä myöhemmin kuin kuudennen vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta lukien, jona päätös on annettu.

Valituksesta huolimatta päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Valituksen johdosta annettua päätöstä on, silloinkin kun valitus on tehty 8 §:ssä tarkoitetusta lääninveroviraston ratkaisusta, sovellettava myös sosiaaliturvamaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamista.