Eläkkeensaajien asumistukilaki (591 / 1978, muutoksineen)

Asumiskustannusten alentamiseksi maksetaan tämän lain mukaan asumistukea Suomessa asuvalle henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Samoin asumistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka saa:

Kansaneläkkeen, rintamasotilaseläkkeen ja perhe-eläkelain (38/69) mukaisen leskeneläkkeen saajan asumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläkkeenä voidaan suorittaa myös pelkästään asumistukea. (9.2.1990/106)

Asumistukea ei suoriteta henkilölle, joka saa asumistukilain (408/75) mukaista asumistukea.

Jos kansaneläke on myönnetty varhennettuna vanhuuseläkkeenä, asumistukea ei suoriteta ennen 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alkamista. (26.7.1985/671)

Jos 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu eläke muuttuu alle 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi ja henkilö saa asumistukea välittömästi ennen vanhuuseläkkeen alkamista, jatketaan asumistuen maksamista niin kauan, kun asumistuen saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. (5.12.1996/981)

Leskeneläkkeenä voidaan maksaa myös pelkästään asumistukea. (5.12.1996/981)

Eläkkeensaajan Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n mukaan.

Asumiskustannuksilla tarkoitetaan:

Valtioneuvosto vahvistaa 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut asumiskustannukset keskimääräisten lämmitys- ja vesikustannusten sekä enintään keskimääräisten kunnossapitokustannusten mukaisiksi.

Asumistukea määrättäessä otetaan huomioon asumiskustannukset vain yhdestä, vakinaiseksi katsottavasta, Suomessa sijaitsevasta asunnosta. (5.12.1996/981)

Jos vuokranantaja on asumistuen hakijan tai hänen puolisonsa lähisukulainen tai lähiomainen tai jos vuokra ilmeisesti ylittää paikkakunnalta vastaavanlaisesta asunnosta yleensä maksettavan vuokran tai jos asunnon koko huomattavasti ylittää asumistuen hakijan ja hänen perheensä tarpeen taikka jos asumiskustannuksista voidaan katsoa hänen ja hänen perheensä lisäksi muunkin henkilön vastaavan, voidaan asumistukea määrättäessä asumiskustannuksiksi lukea vain se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena. (5.12.1996/981)

Asumistuki on 85 prosenttia siitä asumiskustannusten osasta, joka ylittää 4 §: ssä mainitun omavastuuosuuden.

Asumistukea ei myönnetä, jos sen vuotuinen määrä jää 86,88 euroa pienemmäksi. (17.8.2001/725)

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asumiskustannusten enimmäismäärät, jotka otetaan huomioon asumistukea määrättäessä. Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijaintipaikkakunnan perusteella. Edellä mainittuja enimmäismääriä korotetaan 20 prosentilla, jos asumistuen hakijan luona asuu vähintään yksi lapsi ja 40 prosentilla, jos hänen luonaan asuu vähintään kolme lasta. Lapsella tarkoitetaan 16 vuotta nuorempaa asumistuen hakijan tai hänen puolisonsa lasta tai sellaista kasvattilasta, jonka toimeentulosta hän tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii. (5.12.1996/981)

Jos molemmilla puolisoilla on oikeus 1 §:n perusteella asumistukeen, määrätään heille yhteinen asumistuki, joka maksetaan puoliksi kummallekin ottaen kuitenkin huomioon, mitä 5 §:ssä säädetään. Asumistuen puolikkaasta on tällöin voimassa, mitä asumistuesta on säädetty. Jos puolisoista toiselle maksetaan kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä ja toisella on oikeus asumistukeen 1 §:n perusteella, maksetaan asumistuki kokonaan viimeksi mainitulle puolisolle sen kuukauden loppuun saakka, jona varhennettua vanhuuseläkettä saava täyttää 65 vuotta. (5.12.1996/981)

Asumiskustannusten omavastuuosuus muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta.

Perusomavastuu on 491,51 euroa vuodessa. (17.8.2001/725)

Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 6 986 euroa. Naimisissa olevalla henkilöllä, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 10 240 euroa. Jos molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen tai toisella puolisolla on oikeus asumistukeen ja toinen saa alle 65-vuotiaalle maksettavaa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 11 221 euroa. Jos henkilö tai toinen puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 6 005 euroa tai puolisoiden siitä vuositulon osasta, joka ylittää 9 258 euroa. (17.8.2001/725)

Jos toinen asumistukeen oikeutetuista puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, kummallekin puolisolle maksettava asumistuen puolikas määrätään erikseen ottaen huomioon, mitä 4 §:n 3 momentissa säädetään.

Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota henkilön tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä määrästä, jolla henkilön omaisuuden arvo ylittää 13 205 euroa tai, jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 21 128 euroa. Vuosituloon lisätään kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen täydennysmäärän vuotuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. (17.8.2001/725)

Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta ( etuoikeutetut tulot ): (4.12.1998/915)

Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lueta henkilön omistamaa omassa käytössä olevaa asuntoa eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen velkojen korkoja. Asunnon katsotaan olevan hakijan omassa käytössä silloinkin, kun hän muuttaa asumispalveluyksikköön ja hänen puolisonsa asuu edelleen hakijan tai puolisoiden yhteisesti omistamassa asunnossa. (3.12.2002/1029)

Asumistukea ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa (laitoshoito) olevalle asumistuen saajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuukautta. (5.12.1996/981)

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan:

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin 1–3 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä.

Asumistuen määrä tarkistetaan:

Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumiskustannusten nousun perusteella, ellei myös vuositulossa ole tapahtunut huomattavaa muutosta. (18.6.1980/455)

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tarkistetaan asumistuen määrä, kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta. (18.6.1980/455)

Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä tarkoitetaan huomattavalla muutoksella. (18.6.1980/455)

Jos asumistuen korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin. (30.12.1982/1086)

Asumistuki lakkautetaan, jos asumistuensaajan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu etuus lakkaa, ei kuitenkaan työkyvyttömyyseläkkeen tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. (5.12.1996/981)

Asumistuki voidaan joko määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää siltä, joka on lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada asumistuki tai olennaisesti asumistuen määrään. Näin menetellään vain siinä tapauksessa, että hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa asumistukeen. Sama koskee henkilöä, joka asumistuen määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja asumistukeen vaikuttavista omista tai puolisonsa tuloista tai omaisuudesta taikka asumiskustannuksista, ja joka tämän vuoksi on saanut asumistukea aiheetta tai määrältään liian suurena.

Jos lainvoimainen päätös, jolla asumistuki 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan henkilölle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Muutoksen hakemisesta eläkkeensaajien asumistukea koskevaan päätökseen on voimassa, mitä kansaneläkelain 8 luvussa säädetään muutoksenhausta eläkelaitoksen päätökseen.

Asumistuesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien asumistukien määrästä. Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi. (5.12.1996/1002)

Rintamasotilaseläkkeeseen tai leskeneläkkeeseen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista noudattaen, mitä näiden eläkkeiden kustannusten korvaamisesta on säädetty. (9.2.1990/106)

3 momentti on kumottu L:lla 5.12.1996/1002 .

Tässä laissa säädetyt rahamäärät sekä valtioneuvoston asetuksella vahvistetut asumiskustannukset ja asumiskustannusten enimmäismäärät sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) nojalla. (17.8.2001/725)

Valtioneuvoston on vuosittain tarkistettava 1 momentissa mainittuja asumiskustannuksia ja asumiskustannusten enimmäismääriä siten, että ne, sellaisina kuin niitä 1 momentin mukaisina sovelletaan, riittävässä määrin vastaavat asumiskustannuksissa yleisesti tapahtunutta muutosta.

Asumistukea määrättäessä otetaan asumiskustannukset ja niiden enimmäismäärät, tulo- ja omaisuuserät sekä tässä laissa säädetyt rahamäärät huomioon vuosimääräisinä, pyöristettyinä täysiksi euroiksi. Kuitenkin edellä 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa säädetyt määrät otetaan huomioon kuukausimäärinä pyöristettyinä lähimpään senttiin. Myös maksettava asumistuki pyöristetään lähimpään senttiin. (17.8.2001/725)

Tässä laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan. (17.8.2001/725)

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot:

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta asumistuen täytäntöönpanoa varten väestörekisteriviranomaisilta tarpeelliset rakennus- ja huoneistotiedot ja niissä tapahtuneet muutokset.

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla 13 a §:n 1 ja 2 kohdassa ja 13 b §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 35, 37–39, 39 a, 39 b, 40, 42, 43, 43 a ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2–4 momentissa, 46 d, 46 f, 46 i, 46 j, 74 b ja 74 c §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88 a ja 88 b §:ssä säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.