Laki lapsen hoitotuesta (444 / 1969, muutoksineen)

Suomessa asuvalla lapsella on oikeus hoitotukeen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Lapsen Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n mukaan. (9.7.2004/646)

Lapselle, joka sairauden, vian tai vamman johdosta on vähintään kuuden kuukauden ajan siinä määrin erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että siitä aiheutuu erityistä taloudellista tai muuta rasitusta, suoritetaan hoitotukea 74,19 euroa kuukaudessa.

Jos 1 momentissa tarkoitettu rasitus on huomattavan suuri, suoritetaan hoitotukea 173,12 euroa kuukaudessa.

Jos 1 momentissa tarkoitetun hoidon ja kuntoutuksen tarve siitä aiheutuvine rasituksineen on erittäin suuri, suoritetaan hoitotukea 335,69 euroa kuukaudessa. (17.11.2006/997)

Hoitotuen määrästä voidaan vähentää samasta lapsesta samalta ajalta maksettava vieraan valtion lainsäädäntöön tai Suomea sitovaan kansainväliseen sopimukseen perustuva vastaava etuus.

Hoitotukea ei makseta, jos sen määrä olisi pienempi kuin 5,38 euroa kuukaudessa. (17.8.2001/730)

Hoitotukea maksetaan enintään sen kuukauden loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 16 vuotta.

Hoitotuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Hoitotuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada hoitotukea tai sen määrään. Muutosta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys sairauden, vian tai vamman hoidossa. (3.12.2002/1031)

Hoitotukea ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa ( laitoshoito ) olevalle lapselle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta.

Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikössä.

Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan:

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin 1–3 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Hoitotuesta kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavaksi lähetettyjen hoitotukien määrästä. Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.

Jos lapsi ei ole edunvalvojansa huollettavana, kansaneläkelaitos voi sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitettua toimielintä kuultuaan päättää, että hoitotuki maksetaan sille, jonka huollossa lapsi on. Jos hoitotuen maksamista sen nostamiseen oikeutetulle henkilölle ei erityisestä syystä voida pitää tarkoituksenmukaisena, kansaneläkelaitos voi päättää, että hoitotuki maksetaan toimielimelle tai sen suostumuksella sopivalle henkilölle.

Lapsi, josta tämän lain voimaantuloa edeltäneeltä vuosineljännekseltä on suoritettu erityislapsilisälain (538/60) 3 §:n 2 momentin nojalla erityislapsilisää ja joka ei ole täyttänyt 16 vuotta, on oikeutettu lapsen hoitotukeen tämän lain voimaantulosta lukien.

Kansaneläkelaitoksen lapsen hoitotukea koskevaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006) . (22.12.2006/1303)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (22.12.2006/1303)

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu valituskirjelmä on toimitettava eläkelaitokselle viimeistään 30 päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Eläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Jos eläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 8 b §:ssä säädetään.

Jos eläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Eläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, eläkelaitoksen on ilmoitettava sille heti väliaikaisesta päätöksestä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle viimeistään 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 8 b §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista. Tällaiseen päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 8 b §:ssä säädetään.

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 8 b §:ssä säädetään.

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35–39, 39 b ja 40 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b–46 d, 46 f ja 46 j §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. (7.5.2004/366)

Tässä laissa säädetyt rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.

Lapselle, joka tämän lain voimaan tullessa on oikeutettu hoitotukeen, suoritetaan hoitotuki lain voimaantulosta lukien, jos sitä on haettu ennen 1 päivää tammikuuta 1971.

Ennen lain voimaantuloa kansaneläkelaitoksen on hyvissä ajoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten.