Laki maanpuolustukselle merkityksellisistä keksinnöistä (551 / 1967, muutoksineen)

Keksintö, jolla pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle ja jonka salassapysyminen maanpuolustuksen kannalta on tärkeää, voidaan tämän lain nojalla, sen jälkeen kun keksintöön on haettu patenttia, valtioneuvoston päätöksellä pakkolunastaa valtiolle.

Keksinnöstä, joka 1 momentin mukaan pakkolunastetaan valtiolle, on keksinnön haltijalle maksettava kohtuullinen korvaus valtion varoista. Jollei korvauksesta sovita, voi keksinnön haltija ajaa siitä erikseen kannetta markkinaoikeudessa. Tällöin sovelletaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäynnistä patenttiasioissa säädetään. (31.1.2013/104)

Mitä tässä laissa säädetään patentista tai patenttihakemuksesta, koskee soveltuvin osin myös hyödyllisyysmallioikeutta ja hyödyllisyysmallioikeutta koskevaa hakemusta. Tällöin patenttilain 21 ja 22 §:n säännösten sijasta sovelletaan hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 18 §:ää. (8.12.1995/1397)

Jos on ilmeistä, että keksinnöllä pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle, ei Suomessa asuva keksijä tai hänen oikeudenomistajansa saa hakea tai oikeuttaa toista hakemaan keksintöön patenttia ulkomailla, ennen kuin siihen on haettu patenttia Suomessa ja ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun patenttihakemus täällä tehtiin.

Jos on ilmeistä, että keksinnöllä pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle, tulee Suomessa asuvan keksijän tai hänen oikeudenomistajansa tehdä Euroopan patenttisopimuksessa (SopS 8/96) tarkoitettua eurooppapatenttia koskeva hakemus tai patenttilain 3 luvun mukainen kansainvälinen hakemus Suomen patenttiviranomaiselle. (22.12.1995/1697)

Puolustusministeriön määräämällä henkilöllä on oikeus patentti- ja rekisterihallituksessa tutustua tehtyihin patenttihakemuksiin.

Jos todetaan, että keksinnöllä pääasiallisesti on merkitystä maanpuolustukselle, ei patenttilain 21 ja 22 §:n säännöksiä puolustusministeriön vaatimuksesta ole sovellettava.

Jollei valtioneuvosto ole kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä päättänyt keksinnön pakkolunastamisesta valtiolle, hakemuksen käsittelyä jatketaan tavallisessa järjestyksessä.

Eurooppapatenttia koskevan hakemuksen ja kansainvälisen patenttihakemuksen osalta 3 momentissa säädetty määräaika on kuitenkin:

Kaikkien viranomaisten on käsiteltävä tässä laissa tarkoitettuja keksintöjä koskevia asioita salaisina.

Puolustusministeriön vaatimuksesta ministeriön tai puolustuslaitoksen asianomaisen elimen tekemät, 1 §:ssä tarkoitettuja keksintöjä koskevat patenttihakemukset on salassapitämisen lisäksi jätettävä julkiseen päiväkirjaan merkitsemättä.

Keksintöön, jota tämän lain mukaan on käsiteltävä salaisena, myönnetään patentti noudattamatta keksinnön julkiseksi tekemistä tarkoittavia patenttilain 20–22, 24 ja 25 §:n säännöksiä, jos patentin myöntämisen edellytykset muuten ovat olemassa. (21.3.1997/245)

Puolustusministeriön vaatimuksesta 1 momentissa tarkoitettua patenttia ei merkitä julkiseen patenttirekisteriin.

Puolustuslaitoksen oikeudesta työnantajana sen palveluksessa olevien henkilöiden tekemiin keksintöihin on voimassa, mitä työnantajan oikeudesta erikseen on säädetty.

Joka on saanut tiedon tässä laissa tarkoitetusta keksinnöstä, ei saa käyttää sitä hyväkseen eikä ilmaista, mitä hän näin on saanut tietää.

Rangaistus 2 ja 7 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1968.